STT Viestintäpalvelut blogi

Monissa organisaatioissa kuvat, videot ja muu brändiaineisto säilytetään edelleen Google Drivessa, SharePointissa tai muissa yleisissä pilvitallennuspalveluissa. Nämä järjestelmät ovat tehneet arjestamme sujuvaa ja mahdollistaneet tiedostojen jakamisen ilman rajoja. Ne ovat olleet välttämättömiä, jopa vapauttavia – ja pitkään ne riittävätkin.

Niiden vahvuus kuitenkin muuttuu taakaksi, kun aineisto kasvaa tuhansiin tai kymmeniin tuhansiin tiedostoihin: Kansiorakenteet alkavat elää omaa elämäänsä, nimeämiskäytännöt eivät toteudu ja sama kuva löytyy viidellä eri nimellä viidestä eri paikasta.

STT Kuvapankki on digitaalisen aineistonhallinnan (DAM) järjestelmä, joka on suunniteltu tätä taitoskohtaa varten. Näistä merkeistä tiedät olevasi sen tarpeessa.

STT Infon Kansainvälisen tiedotejakelun kautta suomalaisyritysten uutiset voivat löytää tiensä globaaleihin kanaviin. Näin kävi esimerkiksi Rauma Marine Constructionsin tapauksessa, kun sen korvettihankkeen tiedote noteerattiin puolustusalan julkaisuissa Jane’s, Naval News ja The Defense Post. 

Esimerkki kuvaa, miten hyvin suunniteltu ja kohdennettu tiedote voi ylittää uutiskynnyksen myös erikoistuneissa kansainvälisissä medioissa. 

Mutta mitä muuta kansainvälinen media haluaa kuulla suomalaisyrityksiltä? Seuraavat viisi näkökulmaa perustuvat tuoreisiin esimerkkeihin suomalaisyrityksistä kansainvälisessä mediassa.

Lähes kaikki suuret organisaatiot lähettävät säännöllisesti tiedotteita. Mutta mikä on perimmäinen syy sille, että tiedottaminen on yhä niin laajalle levinnyt käytäntö? Mikä on tiedottamisen rooli viestinnässä vuonna 2026?

Lyhyt vastaus on, että tiedottamisella on edelleen keskeinen rooli mediaviestinnässä, brändin rakentamisessa ja luottamuksen herättämisessä.

Digiajassa, jolloin voimme tilata lounasaterian sekunneissa, siirtää rahaa reaaliajassa ja tehdä videopuhelun toiselle puolelle maapalloa yhdellä klikkauksella, luulisi myös kuvien käytön olevan helppoa ja vaivatonta.

Todellisuudessa se on usein kaikkea muuta: kun kuvia tarvitaan kampanjassa, viestinnässä tai myynnissä, niiden etsiminen vie aivan liikaa aikaa, käyttöoikeuksia joutuu selvittelemään kissojen ja koirien kanssa, ja tiedostot ovat hujan hajan eri paikoissa.

Tässä kohtaa STT Kuvapankki astuu esiin.

Moderni tiedotejakelupalvelu tarjoaa mahdollisuuden jaella lehdistötiedote valtavalle määrälle vastaanottajia muutamalla napinpainalluksella. Mutta kannattaako tiedote lähettää tuhansille vastaanottajille vai kohdentaa tarkasti tietylle porukalle? Selvitimme datan avulla, kumpi lähestymistapa toimii paremmin.

Tekoäly on luonut uusia mahdollisuuksia tuottaa kuvia. Sopivalla kehotteella tekoälyn voi ohjata tuottamaan julkaisuun sopiva kuvituskuva. Tämä on helppoa ja suhteellisen nopeaa verrattuna siihen, että kuvatoimistojen kuvakannoista etsittäisiin kuvia tai järjestettäisiin erillinen valokuvaus.

Hyvä tiedote pysäyttää, herättää lukijan kiinnostuksen ja nousee uutiseksi. Median murroksesta huolimatta perinteinen tiedote on edelleen elintärkeä työkalu uutistoimitukselle. Tässä artikkelissa käymme läpi kahdeksan vinkkiä hyvän tiedotteen laatimiseen. 

Maineen rakentaminen kestää 20 vuotta, mutta sen voi menettää 5 minuutissa. Näin on lausunut sijoittajaguru Warren Buffett, ja on täysin oikeassa.

Kun organisaatio joutuu julkisuuskriisiin, mitataan johdon ja viestijöiden kykyä reagoida. Kriisiviestintä tulee hoitaa huolella, oli kriisin laajuus miten suuri tahansa. Luottamus, avoimuus, lämpö, läpinäkyvyys ja tunnemaisema ovat asioita, joita kriisiviestinnän pitää viestiä ulospäin.

Kuvien tuottamisen ja julkaiseminen monimutkaiset kuviot aiheuttavat helposti päänvaivaa itse kullekin. Muun muassa tekijänoikeudet, kuvauspaikka, kuvassa esiintyvät ihmiset ja julkaisuun tarvittavat luvat tulee huomioida ennen kuvan julkaisemista. Kuinka hyvin sinulla on kuviin liittyvät oikeudet hallussa? Testaa se tämän kuusi kysymystä sisältävän visan avulla.

Sosiaalisen median vaikuttajat eli influensserit ovat mullistaneet viestinnän kenttää viime vuosina. Myös yritysviestinnässä ruohonjuuritason asiantuntijat ovat ponnistaneet esille toimitusjohtajien ja muiden pomojen takaa. Näin yleisöön on vaikutettu tehokkaammin. Miten hyödyntää yksittäisten asiantuntijoiden voimaa viestinnässä?

Onko aineistojen hallinta työssäsi muuttunut sekavaksi? Visuaalisten aineistojen määrä kasvaa viestinnässä ja markkinoinnissa jatkuvasti, mutta niiden hallinnan ja jakamisen haasteet kasvavat mukana. Kuvien, videoiden ja grafiikoiden keskitetty hallinta voi tuntua kaaokselta – mutta digitaalisen aineistonhallintajärjestelmän (DAM) avulla saat kaiken järjestykseen.

Generatiivinen tekoäly on noussut tulevaisuusvisiosta jokapäiväiseksi työkaluksi. AI:n uskotaan muuttavan monta toimialaa ja työtehtävää radikaalisti lähitulevaisuudessa. Millainen vaikutus tekoälyllä on mediaviestintään ja etenkin tiedottamiseen?

Tiedotteen vastaanottajat on seulottu, otsikko on hinkattu houkuttelevaksi ja lisätietojen antaja odottaa tärisevin käsin puhelimen ääressä. Painat lähetä-nappia, ja lehdistötiedote lähtee matkaan. Mitä sen jälkeen oikeastaan tapahtuu? Entä miten tiedotteesta syntyy uutinen?

Kuvauslupalomake on tärkeä lappunen yrityksille, jotka haluavat esimerkiksi kuvata tapahtumiaan markkinointitarkoituksiin. Hyvin laadittu kuvauslupalomake suojaa sekä kuvaajaa, yritystä että kuvattavaa. Lomake varmistaa, että kuvat päätyvät oikeaan käyttöön sekä laillisesti että eettisesti.

Kuvia käytetään viestinnässä runsaasti ja syystä. Kuva-arkiston säilyttämisessä ja hallinnoinnissa täytyy muistaa muutama perusjuttu. Yksi ikävä yllätys voi syntyä, jos organisaatiossa ei ole ymmärretty myös kuvien olevan henkilötietoja ja virheellisen käsittelyn olevan riski.

Monilla organisaatioilla on tallessa tuhansia tai kymmeniä tuhansia tiedostoja, kuvia ja videoita. Käyttötarkoitukset vaihtelevat viestinnästä ja markkinoinnista tuotekatalogeihin ja arkistointiin. Joku saattaa ajatella, että kuvat ja videot ovat tiedostoja siinä missä tekstit ja excelitkin, mutta kuvien hallinta tarjoaa kiperämmän haasteen.

Onko organisaatiossanne ollut tapana kuvata tapahtumia, henkilöstöä, tuotteita tai palveluita? Kuvat, videot tai grafiikka ovat ehkä kiireessä jääneet kollegasi tietokoneen syövereihin tai jaettuun kansioon. Tarpeen tullen niitä ei löydä enää millään. Ratkaisu on metadata.

Yrityskaupat vaativat hurjasti työtä ja lopputulos on sekä ostajalle, myyjälle että siirtyvän liiketoiminnan edustajille äärimmäisen tärkeä. Miten herkästä asiasta kuten yrityskaupasta voi viestiä medialle siten, että toimittajien kiinnostus herää?

Yritysviestintä on menestyvän liiketoiminnan edellytys. Jos haluaa toimia menestyksekkäästi, on kerrottava asioistaan ulospäin. Hakoteillä on yritysjohtaja, joka ajattelee, että "mehän toimimme B2B-sektorilla ja tunnemme jokaisen asiakkaamme, ei meidän tarvitse näkyä julkisuudessa". Todellisuudessa avoin ja aktiivinen viestintä on tärkeää kaikille yrityksille, riippumatta siitä, ketkä ovat heidän asiakkaitaan tai millä alalla he toimivat. Pahin moka on, jos jätetään kokonaan viestimättä.

 
Viestinnän mittaaminen on vaikeasti hahmotettava asia, joka mieluiten haluttaisiin saada hoidettua mahdollisimman helposti. Parasta tuntuisi olevan, jos taivaalta tippuisi paketti, josta löytyisi valmis sapluuna, mittarit ja vastaukset.

Erilaisia mittareita on vaikka kuinka paljon. Moniko näki viestini? Kirjoittiko media siitä? Muuttuiko organisaation maine?

Mutta mitä numerot oikeastaan kertovat, jos ei itse ole määrittänyt sitä, mihin niitä käyttää? Minkä toteutumista oikein mittaat? Irrallisella mittaustuloksella ei ole itseisarvoa. 

Lehdistötiedotteen tekemiselle ei ole kiveen hakattuja sääntöjä. Toimittajat ovat kuitenkin kiireisiä ja parhaita käytäntöjä noudattamalla varmistat, että tiedote palvelee heitä parhaalla mahdollisella tavalla. Näiden ohjeiden ja lehdistötiedotteen mallin avulla varmistat, että vastaanottajat saavat tiedotteesta kaikki tarvittavat tiedot ja todennäköisemmin myös kiinnostuvat sen sisällöstä.

Ansaitun medianäkyvyyden saaminen on taattua vain harvoille tahoille. Jos olet pääministeri, presidentti tai kuninkaallinen, viestin läpisaanti käy yleensä helposti. Muiden kannattaa optimoida omassa viestinnässään muutama seikka, jotta läpimenon mahdollisuudet paranisivat. Tässä kirjoituksessa nostamme esille näkökulmia, jotka kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa viestilleen ansaittua medianäkyvyyttä. Kirjasimme tekstiin mukaan myös havainnollistavia esimerkkejä tiedotteista, jotka ovat saavuttaneet medianäkyvyyttä.

Viestintää ei tehdä tyhjiössä. Viestinnän tekijällä on aina käytössään erilaisia kanavia, niiden teho ja tavoittavuus muuttuu jatkuvasti ja samoin kehittyvät tavat tehdä viestintää. Termi mediaympäristö kertoo tästä kokonaisuudesta ja sen kokonaiskuva on hyvä tuntea.

Viestintään liittyvät termit menevät alaan perehtymättömällä usein hiukan sekaisin. Tästä syystä koimme tarpeelliseksi määritellä ne selkeästi. Tässä tekstissä syvennymme mediaviestinnän ja ansaitun medianäkyvyyden kokonaisuuksiin. 

Uusi huipputuote on valmistunut tuotantolinjastolta, ja on tuotelanseerauksen aika. Onnistunut lanseeraus voi näkyä suoraan myyntiluvuissa, mutta se voi myös nostaa yhtiön profiilia ja auttaa luomaan yrityksestä halutunlaista kuvaa pitkällä aikavälillä. Mediaviestintä kannattaa usein sisällyttää tuotelanseeraukseen – ja yhtä lailla uuden palvelun lanseeraukseen.

Monet organisaatiot ylläpitävät omilla verkkosivuillaan uutishuonetta. Mihin uutishuonetta käytetään ja miten siitä saa parhaat tehot irti? Entä millaista sisältöä uutishuoneeseen voi julkaista, jotta välttää aavikoitumisen?

Ihana kesä! Kesä hiljentää uutisrintamaa, mutta toimitukset eivät mene kiinni. Kesällä monet mediaa kiinnostavat yhteiskunnalliset prosessit ja toimijat kuten eduskunta, virastot ja julkinen hallinto ovat kiinni. Oikeudenkäynnit, tiedotustilaisuudet ja julkistukset ovat tauolla. Uutissisällön painopiste muuttuu, toimituksissa on enemmän aikaa ja tarvitaan myös vastapainoa ”koville” aiheille. Ole siis luova, tiedota ja tarjoa medialle aiheita myös kesällä. 

Hyvä lehdistötiedote herättää kiinnostuksen heti alussa, koskettaa laajaa joukkoa tavallisia ihmisiä ja on tehty oikean rakenteen mukaisesti. Listaamme tässä kirjoituksessa esimerkkejä meidän mielestämme toimivista mediatiedotteista.

Missä kunnossa jakelulistat ovat? Löytyykö toimittaja X jakelulistalta? Moni viestinnän ammattilainen ajattelee, että lehdistötiedote tarkoittaa lähinnä toimittajan sähköpostiin saapuvaa viestiä. Toimittajan tai toimituksen tavoitteluun pelkästään sähköpostilla liittyy kuitenkin riskejä ja missattuja mahdollisuuksia.

Kiireisten toimittajien saaminen tiedotustilaisuuteen voi tuntua toivottomalta. Tapahtumajärjestäjän ensimmäinen huoli on, tuliko kutsu mediatilaisuuteen edes huomioiduksi. Kyllä tuli! Vaikka STT:lle saapuu satoja sähköposteja päivittäin, kaikki viestit luetaan. Tapahtumajärjestäjän kannalta ei kuitenkaan riitä, että kutsu tulee luetuksi. Tiedotustilaisuuteen toivotaan myös osallistujia. Miten siinä onnistutaan?

Hyvä lehdistötiedote kiinnostavasta aiheesta voi mennä hukkaan, jos lähetät sen väärille henkilöille tai väärään aikaan. Tästä artikkelista löydät muutamia vinkkejä, joilla parannat onnistumismahdollisuuksiasi mediajulkisuuden saavuttamisessa. 

Lehdistötiedotteen tai mediatiedotteen avulla yritys tai organisaatio voi kertoa asioistaan medialle ja sidosryhmille. Lehdistötiedotteella tuodaan esille organisaatiota koskeva merkittävä asia, jonka voi olettaa herättävän mielenkiintoa median kuluttajissa eli tavallisissa kansalaisissa.

STT:n uutispäällikkö Mimma Lehtovaara törmää joka ikinen päivä tilanteisiin, jossa viestijä aloittaa keskustelun triviaaleilla asioilla ja kysymyksillä, jotka vain vievät toimittajan aikaa. Viestijä voi pahimmassa tapauksissa sabotoida oman viestinsä heti yhteydenoton alkumetreillä, jos perusasiat eivät ole tuttuja. Tuoreesta Mediasuhteiden ABC-oppaasta luet kaikki 10 loistavaa tapaa ärsyttää toimittajaa. Tässä vain pieni makupala listauksesta Mimma Lehtovaaran ohjeilla. 

Lehdistötiedote on nimensä mukaisesti ensisijaisesti tarkoitettu tiedotusvälineiden eli median käyttöön. Tavoitteena on, että tiedote johtaisi halutun tiedon julkaisuun jossain muodossa. Siksi tiedote kannattaa kirjoittaa sisällöllisesti ja rakenteellisesti siten, että se kiinnostaa eritoten toimittajaa, jotta hän tekisi aiheesta jutun. Mitkä kaksi tiedotteen elementtiä ovat erityisen tärkeitä toimittajalle? 

Hyvä otsikko kertoo aina lukijallaan, mistä aiheessa on kyse ja miksi juuri tämän jutun lukemiseen kannattaa käyttää aikaa. Näin tiivistää konkaritoimittaja ja otsikkovelho Teppo Moisio näkemyksensä siitä, millainen on hyvä lehdistötiedotteen otsikko. Kokosimme tähän blogiin Moision viisi vinkkiä hyvän otsikon laatimiseen.

Törmäämme usein organisaatioihin, joilla on hankaluuksia löytää aiheita mediatiedotteisiin. Eiväthän meidän asiamme ketään kiinnosta, ajatellaan. Mutta samalla säännöllinen tiedottaminen olisi hyödyllistä. Tätä pohdintaa helpottamaan olemme koostaneet 11 esimerkkiaihetta, joista tiedote kannattaa lähettää.

Tärkeintä tiedotteessa on siinä oleva uutinen, mutta myös visuaalisuudella on oma merkityksensä. Kuva saattaa herättää tiedotteita seuraavan toimittajan tai kuvatoimittajan huomion. Hyvä kuva siis tukee tiedotteen läpimenoa. Mitä kannattaa ottaa huomioon, kun liität tiedotteeseen kuvan?

Suomalaiset luottavat yhä vankasti perinteiseen mediaan ja ovat kiinnostuneita uutisista, kertoo laaja kansainvälinen tutkimus. Tämän tiedon pitäisi motivoida mediaviestinnän ammattilaisia, joita mahdollisesti pommitetaan tiedoilla, joiden mukaan luottamus mediaan on romahtanut ja media on kriisissä. Seuraavassa esittelen Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksesta neljä tärkeää asiaa, jotka viestijän on hyvä tiedostaa.

Millaista on laadukas sijoittajaviestintä eli IR-viestintä? Millaista osaa siinä näyttelevät pörssitiedotteet?

Kysyimme asiaa kolmelta alan huippuosaajalta. Yhteistä heidän vastauksissaan on, että hyvä sijoittajaviestintä on asiallista, selkeää ja oikea-aikaista. Ja tietenkin tiedottaminen pitää hoitaa pörssin sääntöjen mukaisesti.

Mediasuhteiden vaaliminen on organisaation maineen ja menestyksen kannalta tärkeää. Hyvät mediasuhteet ovat avain medianäkyvyyteen, ja siksi meiltä kysytäänkin usein apua ja neuvoja erilaisiin tilanteisiin, joissa tavataan toimittajia tai laaditaan viestiä medialle.

STT Info -tiedotesivuston kehitystiimi tietää, miten sivustolla julkaistut tiedotteet toimivat hakukoneiden näkökulmasta ja millä logiikalla tiedotteet hakukoneilla löytyvät. Tässä blogitekstissä esittelen heidän vinkkejään siihen, miten varmistat, että tiedotteesi löytyy hakukoneista. 

Viestinnässä kannattaa huomioida paitsi journalistiset julkaisut, myös asiakas- ja yhteisömediat. Oikein tiedottamalla kaupallisistakin viestintäkanavista voi saada ansaittua huomiota, ja osa niistä tavoittaa varsin laajan yleisön. Hyvä esimerkki tästä on S-ryhmän asiakaslehti Yhteishyvä, jonka 2,2 miljoonaa lukijaa tekevät siitä Suomen suurimman aikakauslehden. Toimituspäällikkö Sanna Suokko kertoo, millaisella mediaviestinnällä voit päästä läpi Yhteishyvän tiukasta seulasta.

Tiedotteiden tai uutiskirjeiden lähettäminen on olemukseltaan yleensä massapostittamista, vaikka se olisi miten hyvin kohdennettua. Roskapostisuodattimet ovat kärkkäitä tarttumaan tämän tyyppisiin sähköposteihin. Pelkällä maalaisjärjelläkin pääsee pitkälle, mutta jokaisen viestijän on syytä tietää ainakin seuraavat kahdeksan asiaa roskapostisuodattimien toiminnasta. Kun pidät nämä seikat mielessä, estät todennäköisemmin tiedotteesi tai uutiskirjeesi päätymisen roskapostiin. 

Sosiaalinen media kuuluu kiinteästi mediaviestintään. Se täydentää kokonaisuutta, joka koostuu muun muassa tiedottamisesta, henkilökohtaisista yhteydenotoista, lehdistötilaisuuksien järjestämisestä ja muusta vastaavasta.

Useimmat organisaatiot osallistuvat jo yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pyrkivät saattamaan viestiään toimittajien ja muiden vaikuttajien nähtäviksi myös somessa. Toimittajille sosiaalinen media on ollut pitkään keskeinen kanava uutisten ja ilmiöjuttujen löytämiseen.

Tässä kirjoituksessa tuomme esille neljä tapaa, joilla sosiaalista mediaa voi käyttää mediaviestinnässä.

Jos saat MTV:n innostumaan tiedotteestasi, tarjolla on varsin suuri yleisö. Viestisi voi päätyä tv-uutisiin, teksti-tv:lle, nettiin sekä niille kahdeksalle radiokanavalle, joille MTV tuottaa uutislähetyksiä. MTV:n uutistoimitus saa kuitenkin satoja tiedotteita päivässä. MTV:n uutissuunnittelun vastaava tuottaja Heli Uusimaa kertoo, miten tiedottaja voi pärjätä tässä kilpailussa.

Teetkö työssäsi pörssiviestintää? Sijoittajaviestintä sisältää usein erikoisia termejä, ja jopa alan konkarilla voi ajoittain mennä sormi suuhun sanaston kanssa. Olitpa sitten journalisti, pörssiviestinnän ammattilainen tai piensijoittaja, tämä sanakirja toimii kompassinasi talousjargonin viidakossa.

Visuaalisten merkitysten rakentuminen on monen osa-alueen summa. Ymmärtäessäsi kuvien kieltä ja sanatonta symboliikkaa voit rakentaa ja ylläpitää niiden avulla organisaatiosi arvoja tukevia mielikuvia ja viestejä.

Kun kuvia käytetään yhä enemmän, kuvien tulkinnan, ns. kuvanlukutaidon, merkitys kasvaa.  Jokainen matka lähtee ensimmäisestä askeleesta ja tässä kirjoituksessa tarjoiltujen eväiden voimin saavutat jo ensimmäisen etappisi semiotiikan maailmassa. 

Kun organisaatio lähettää lehdistötiedotteen, valitun mediakontaktin täytyy olla valmistautunut yhteydenottoihin. Uutistoimitukset ovat virittäneet koneistonsa niin huippuunsa, että kiinnostavasta tiedotteesta voi tulla yhteydenottoja jopa muutaman kymmenen sekunnin kuluttua siitä, kun tiedote on saapunut toimitukseen.

Kestävä kehitys. Digitalisaatio. Väestörakenteen muutos. Nämä ovat megatrendejä.

Media seuraa tiiviisti megatrendejä, koska ne ovat syviä pohjavirtoja, jotka vaikuttavat yhteiskuntaamme ja ihmisten jokapäiväiseen elämään. Kytke viestintäsi megatrendeihin, jos haluat lisää medianäkyvyyttä. Jatka lukemista ja saat tietää, miten megatrendeistä tiedottamalla voit saada median huomion.

Otsikon kysymykseen on helppo vastata. Harjoittelu kannattaa yksinkertaisesti siksi, että esiintymistaito on yksi johtajan, asiantuntijan ja yrittäjän tärkeimpiä taitoja. Erinomaisetkin ajatukset jäävät roikkumaan ilmaan, jos niitä ei osata välittää kiinnostavasti ja vakuuttavasti. Ja vastaavasti kyvykäs esiintyjä saa arkipäiväisetkin ideat kuulostamaan erityisiltä ja puhuttelevilta.

Kerron tässä kirjoituksessa seitsemän syytä, miksi jokaisen olisi hyvä tuntea mediaviestinnän perusteet ja kiinnostua myös jatkokurssista.

Jos et malta lukea perusteluja, voit hypätä suoraan käytäntöön täältä: Median silmään -valmennus

Suomen johtavien infrarakentajien joukkoon kuuluva Kreate listautui pörssiin helmikuussa 2021 ja lisäsi samalla roimasti brändinsä tunnettuutta. Yhtiö valitsi pörssitiedotteidensa jakelutyökaluksi STT Infon.

Oletko hankkimassa ensimmäistä kertaa tiedotepalvelua kasvavalle yritykselle tai organisaatiolle, joka kaipaa lisää tunnettuutta? Vai oletko epävarma, auttaako nykyinen tiedotejakelupalvelu sinua saavuttamaan asettamasi tavoitteet? 

Olet joka tapauksessa saapunut oikeaan paikkaan, sillä tässä kirjoituksessa käymme läpi kaikki asiat, jotka pitää ottaa huomioon, kun valitsee omiin tarkoituksiinsa parhaiten soveltuvaa tiedotepalvelua.

Tiedä, ketä lähestyt!

Mitä tiedottajan on hyvä ymmärtää ennen kuin hän lähestyy toimitustanne?

”Ainakin on hyvä tietää, ketä lähestyy. Se on ensimmäinen asia. Tämä on iso talo ja täällä on tietyt sähköpostiosoitteet ja yhteyshenkilöt eri osastoilla. Usein aiheet menevät meidän uutistyön johdon ja osastojen esimiesten kautta. Jos ei tiedä, keneen ottaa yhteyttä ja soittaa satunnaisesti vaihteeseen, se on huonompi juttu. Ne yhdistävät kelle yhdistävät.”

Vähemmän rutiinitiedotteita ja yleisiä infokutsuja. Lisää yksilöllisiä taustatilaisuuksia ja läpinäkyvyyttä. Tällaisia toiveita esitti viestijöille Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen haastattelussa.

Koronaviruspandemia myllersi hetkessä tiedotustilaisuuksien rutiineja Suomessa uusiksi. STT:n suunnitteleva uutispäällikkö Annu Marjanen kertoo, että poikkeuksellisten aikojen takia Suomessa on järjestetty aiempaa enemmän tiedotustilaisuuksia, joita toimitukset eivät ole voineet ohittaa.

Viestintäosaamisen merkitys on koronakriisin aikana yhä laajemmin ymmärretty. Aino Pajukangas Viestintätoimisto Aivelasta viittaa ProComin tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan 80 prosenttia viestintäjohtajien ja -päälliköiden työmäärä oli noussut merkittävästi.

Viestinnän merkitys korostuu kriisiaikoina. Kriisi luo myös mahdollisuuksia, joihin tarttumalla voi auttaa niin itseään kuin muita. Oivallus ja rohkea tuotannon salamannopea suuntaaminen uudelle alueelle koronakriisin alettua toi joensuulaiselle Vauhti Speedille huippunäkyvyyden mediassa. Se toi myös käsidesit takaisin kaupan hyllyille.

Viestijöillä ja johtajilla täytyy olla erinomaista tilannetajua ja poikkeuksellista arviointikykyä koronakriisin pyörteissä. Viestintätoimisto Framilla Finlandin toimitusjohtaja Unna Lehtipuu korostaa, että kriisintajuantennien tulee olla koko ajan pystyssä.

Järjestöt ovat tärkeitä tietolähteitä medialle. Samaan aikaan tuoreista, selkeäsanaisista asiantuntijoista on pulaa. Uutistoimituksen toimituspäällikkö kuuluttaa asiantuntijoita astumaan esiin järjestöviestinnässä. Samat naamat ovat usein esillä mediassa, joten uusille kasvoille on tilausta.

Ensi keskiviikkona on jälleen suuri kaupallinen juhlapäivä, kun veronpalautuksia maksetaan kasapäin suomalaisille. Suurta mediahuomiota halajavan viestijän kannattaakin varoa veronpalautuspäivää ja muita listaamiamme päiviä.

STT on palvellut suomalaisia lehtiä jo yli 130 vuotta, joten voimme sanoa tuntevamme suomalaisen mediakentän läpikotaisin. Jalostimme tämän tiedon Suomi–Toimitus–Suomi-sanakirjaksi, josta on toivottavasti hupia ja hyötyä kaikille, jotka joutuvat (tai pääsevät) tekemisiin toimittajien kanssa.

Ansaittuun mediaan vaikuttaa suuresti myös toimitusten toimintatapojen tuntemus. (Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva.)

Oli sitten pohdinnassa lehdistötiedotteen lähettäminen, mediasuhteet tai ansaittu media, on tämä listaus tukenasi.

Tässä siis sanakirjamme, ilman turhaa pönötystä ja virallisuutta – olkaapa hyvät!

Markku Ulander seuraamassa jalkapallomaajoukkueen harjoituksia Armenian Jerevanissa 25. maaliskuuta 2019.

Ryhdyin kuvaamaan jo yläasteella 70-luvun puolivälissä. Meillä oli Haukiputaan peruskoulussa innostava kuvaamataidon opettaja, joka näytti pimiössä, miten mustavalkokuva syntyy.

Minulle tuli hinku saada oma kamera. Äidillä oli hinku saada tiskikone. Sovimme, että tiskaan kerran viikossa vuoden ajan, jos haluan, että kamera hankitaan ennen tiskikonetta.

Kirkko ja kaupunki -lehden uutispäällikkö Pauli Juusela kertoo, että etenkin historialliset ja teknologiaan liittyvät aiheet ovat hankalia kuvitettavia. Kuva: Esko Jämsä.

Joka toinen viikko ilmestyvässä Kirkko ja kaupunki -lehdessä digitaalisuus on luontainen osa lehden tuotantoprosessia. Uutispäällikkö Pauli Juuselan mukaan lehden verkkosivuilla voi olla pidempiä reportaaseja kuin painetussa versiossa.

Sisältömarkkinointi- ja markkinointitoimisto Hube Helsingissä tehdään sisältömarkkinointia asiakasyrityksille. Kolmantena oikealta Tiina-Mari Haka ja neljäntenä oikealta Petri Läntinen. (Kuva: Aleksi Poutanen)

Sisältö- ja markkinointitoimisto Hube Helsingissä arvostetaan kuvan merkitystä lukijoiden houkuttelemisessa. Tätä nykyä kuvalla on suuri merkitys lukijoiden huomion vangitsemisessa muun muassa sosiaalisessa mediassa.

”Kuva on se keino, jolla tunteita herätetään”, kiteyttää Hube Helsingin strategi Tiina-Mari Haka.

Jussi Nukari on useaan otteeseen palkittu uutiskuvaaja, joka pohtii tässä artikkelissa suhdettaan valokuvaukseen. Tämä kirjoitus on osa juttusarjaamme, jossa avaamme uutiskuvaajien näkökulmaa alati muuttuvaan kuvakieleen ja visuaaliseen maailmaan.

Suomessa lienee vain yksi organisaatio, jossa ammattimaista viestintää tehdään hupitwist-otteella ja taikapölyllä kuorrutettuna. Alaisia kutsutaan hupimestareiksi ja toimittajat pistetään pyörimään.

Markkinointiviestintäjohtaja Rilla Engblom vetää Linnanmäen viestintää hymy herkässä ja vuosikello viritettynä. 

Väreillä ja värien sävyillä luodaan merkityksiä ja mielleyhtymiä yhdessä käytetyn kielen kanssa. Viestijänkin on hyvä olla tietoinen siitä, miten värien käytöllä voi vaikuttaa. Tekstin ja kuvien värimaailmojen ja niiden luomien mielikuvien tulisi toimia yhdessä ja tukea tavoiteltua viestiä. 

Miten herättää median kiinnostus? Ymmärrä uutistyön logiikka, tee systemaattista viestintää ja ole tavoitettavissa. 

Visuaaliset elementit ovat yhä tärkeämmässä roolissa strategisessa viestinnässä. Samalla visuaalinen viestintä voi kuitenkin tekstin voimaan tottuneelle viestijälle tuntua vieraalta. Ammattimaiset kuvat ovat tässä maailmassa oma haasteensa, sillä viestijöiden osaaminen ei tutkimuksen mukaan ole vahvimmillaan tällä alueella (ks. European Communications Monitor 2017 -tutkimustulokset, joita käsittelimme Viestinnän trendit 2017: visuaalinen viestintä -bloggauksessamme). 

Mitä viestijän kannattaa tässä ainakin ottaa huomioon? 

Miten herättää median kiinnostus? Lue tästä STT:n uutiskuvatoimituksen päällikön Panu Tuunalan vinkit!

Viranomaisviestinnällä on paljon vaatimuksia, odotuksia ja velvotteita.  On pysyttävä faktoissa ja varmistettava, että viestintä tavoittaa hyvin laajan yleisön.

Tiedoteanalytiikka - mitä se tarkoittaa ja miten päästä alkuun?

Mediaseurannalla voi mitata tiedotteen läpimenoa journalistisessa mediassa, mutta sitä ei kannata pitää ainoana mittarina siinä, miten tiedote saa näkyvyyttä. Hyvät ja tehokkaiden jakelukanavien kautta julkaistut tiedotteet keräävät lukijoita myös suoraan, kun tiedote leviää sellaisenaan verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Miten mitata tätä näkyvyyttä? 

Mitä enemmän erillisiä työkaluja ja mitä hajanaisempaa seuranta on, sitä hankalammalta viestinnän strategisten tavoitteiden mittaaminen voi tuntua. 

Mediaseuranta: taustapeilistä kristallipalloon

Väliotsikko löytyy vastikään valmistuneesta pro gradu -tutkielmasta, joka selvittää organisaation ulkoisen ympäristön monitoroinnin tulevaisuutta. Se kuvaa kärjistetysti asiantuntijoiden näkemystä muutoksesta, joka kohtaa myös viestintää. Menneen ajan tarkastelulle on tulevaisuudessakin tarvetta, sillä viestinnän täytyy säännöllisesti mitata omaa suoriutumistaan. Suoritusten arvioinnin rinnalle nousee kuitenkin ennakoivampi julkisuus- ja mediaseuranta.

Pidimme 31.5.2016 webinaarin aiheesta julkisuusanalyysi viestinnän mittarina. Nostin tähän blogitekstiin lyhyesti muutamaan webinaarissa käsiteltävän aiheen. 

Suosittelen, että tämän blogin luettuasi katsot vielä webinaaritallenteen: alla olevat aiheet muuttuvat siinä konkretiaksi, kun niitä käydään case-esimerkin eli Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin julkisuusanalyysin tulosten kautta läpi. 

Hyvin tehdyllä julkisuusanalyysillä pystyt osoittamaan viestinnän vaikutuksen. Mittaustulokset kertovat julkisuuskuvan nykytilasta ja paljastavat sekä viestinnän onnistumiset että mahdolliset kehityskohteet. Tulosten pohjalta voit tehdä perusteltuja päätöksiä siitä, mihin suuntaan ja miten lähteä julkisuuskuvaa kehittämään. 

Mitä viestinnän ammattilaisen tulee ottaa huomioon, kun suunnitteilla on lehdistötilaisuuden järjestäminen? Mitä toimittaja toivoo lehdistötilaisuudelta? 

Monissa toimituksissa resurssit ovat erittäin tiukoilla. Toimittajat ova kiireisiä eivätkä ehdi lähteä lehdistötilaisuuksiin lämpimikseen tai tarjoilujen houkuttelemana. Seuraavassa muutama vinkki, joiden avulla voit parantaa mahdollisuuksiasi saada lehdistötilaisuuteesi toimittaja ja kuvaaja paikalle. 

Onnistunut mediaseuranta lähtee tavoitteista ja niiden pohjalta laadituista hakulausekkeista. Kun tämä vaihe tehdään huolella, on pohja tavoitteelliselle mediaseurannalle ja viestinnän mittaamiselle kunnossa.

Mitä hakujen laatimisessa tulee huomioida?

Ossi Lehtonen / Lehtikuva

Sosiaalisen median ja brändijournalismin aikakaudella perinteisellä medialla on yhä merkittävä rooli yritysten ja yhteisöjen näkyvyydelle.

Jotta onnistuisit mediaviestinnässäsi, välttele ainakin pahimmat karikot. Näiden virheiden tekeminen  saattaa romuttaa haaveesi positiivisesta medianäkyvyydestä.

Mediaseuranta on järjestöille elintärkeä palvelu. Oikein käytettynä se tarjoaa kattavan työkalun koko järjestön toimintaympäristön seurantaan. Pelkkä oman organisaation ja avainhenkilöiden seuraaminen on mediaseurannan mahdollisuuksien hukkaan heittämistä. Mediaseurannan hyödyntäminen auttaa järjestöjä avaamaan keskustelua itselleen tärkeistä asioista, tai ainakin osallistumaan ja vaikuttamaan jo käytävään keskusteluun.

Avaan kuoren vapisevin käsin. Sieltä se jo pilkistää, moneen kerrokseen taiteltuna. Nostan leikkeen kuoresta ja levitän sen täyteen mittaansa edessä olevalleni pöydälle. Siinä se nyt on, suuren suomalaisen päivälehden eilisen numeron kolmossivu. Kuvassa komeilee toimitusjohtajamme Risto. Silmäilen jutun vielä kerran läpi, hymyilen ja suuntaan kopiokonetta kohti. Täytyyhän voitonmerkki monistaa ja asettaa näkyvälle paikalle.

Yllä oleva katkelma kuuluu luultavasti monen suomalaisen organisaatioviestijän päiväuneen.