STT Viestintäpalvelut blogi

Onko organisaatiossanne ollut tapana kuvata tapahtumia, henkilöstöä, tuotteita tai palveluita? Kuvat, videot tai grafiikka ovat ehkä kiireessä jääneet kollegasi tietokoneen syövereihin tai jaettuun kansioon. Tarpeen tullen niitä ei löydä enää millään. Ratkaisu on metadata.

Kuvia käytetään viestinnässä runsaasti ja syystä. Kuva-arkiston säilyttämisessä ja hallinnoinnissa täytyy muistaa muutama perusjuttu. Yksi ikävä yllätys voi syntyä, jos organisaatiossa ei ole ymmärretty myös kuvien olevan henkilötietoja.

Monilla organisaatioilla on tallessa tuhansia tai kymmeniä tuhansia tiedostoja, kuvia ja videoita. Käyttötarkoitukset vaihtelevat viestinnästä ja markkinoinnista tuotekatalogeihin ja arkistointiin. Joku saattaa ajatella, että kuvat ja videot ovat tiedostoja siinä missä tekstit ja excelitkin, mutta kuvien hallinta tarjoaa kiperämmän haasteen.

Generatiivinen tekoäly on noussut tulevaisuusvisiosta jokapäiväiseksi työkaluksi. AI:n uskotaan muuttavan monta toimialaa ja työtehtävää radikaalisti lähitulevaisuudessa. Millainen vaikutus tekoälyllä on mediaviestintään ja etenkin tiedottamiseen?

Yrityskaupat vaativat hurjasti työtä ja lopputulos on sekä ostajalle, myyjälle että siirtyvän liiketoiminnan edustajille äärimmäisen tärkeä. Miten herkästä asiasta kuten yrityskaupasta voi viestiä medialle siten, että toimittajien kiinnostus herää?

Hyvä tiedote pysäyttää, herättää lukijan kiinnostuksen ja nousee uutiseksi. Median murroksesta huolimatta perinteinen tiedote on edelleen elintärkeä työkalu uutistoimitukselle. Tässä artikkelissa käymme läpi kahdeksan vinkkiä hyvän tiedotteen laatimiseen. 

Yritysviestintä on menestyvän liiketoiminnan edellytys. Jos haluaa toimia menestyksekkäästi, on kerrottava asioistaan ulospäin. Hakoteillä on yritysjohtaja, joka ajattelee, että "mehän toimimme B2B-sektorilla ja tunnemme jokaisen asiakkaamme, ei meidän tarvitse näkyä julkisuudessa". Todellisuudessa avoin ja aktiivinen viestintä on tärkeää kaikille yrityksille, riippumatta siitä, ketkä ovat heidän asiakkaitaan tai millä alalla he toimivat. Pahin moka on, jos jätetään kokonaan viestimättä.

 
Viestinnän mittaaminen on vaikeasti hahmotettava asia, joka mieluiten haluttaisiin saada hoidettua mahdollisimman helposti. Parasta tuntuisi olevan, jos taivaalta tippuisi paketti, josta löytyisi valmis sapluuna, mittarit ja vastaukset.

Erilaisia mittareita on vaikka kuinka paljon. Moniko näki viestini? Kirjoittiko media siitä? Muuttuiko organisaation maine?

Mutta mitä numerot oikeastaan kertovat, jos ei itse ole määrittänyt sitä, mihin niitä käyttää? Minkä toteutumista oikein mittaat? Irrallisella mittaustuloksella ei ole itseisarvoa. 

Lehdistötiedotteen tekemiselle ei ole kiveen hakattuja sääntöjä. Toimittajat ovat kuitenkin kiireisiä ja parhaita käytäntöjä noudattamalla varmistat, että tiedote palvelee heitä parhaalla mahdollisella tavalla. Näiden ohjeiden ja lehdistötiedotteen mallin avulla varmistat, että vastaanottajat saavat tiedotteesta kaikki tarvittavat tiedot ja todennäköisemmin myös kiinnostuvat sen sisällöstä.

Ansaitun medianäkyvyyden saaminen on taattua vain harvoille tahoille. Jos olet pääministeri, presidentti tai kuninkaallinen, viestin läpisaanti käy yleensä helposti. Muiden kannattaa optimoida omassa viestinnässään muutama seikka, jotta läpimenon mahdollisuudet paranisivat. Tässä kirjoituksessa nostamme esille näkökulmia, jotka kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa viestilleen ansaittua medianäkyvyyttä. Kirjasimme tekstiin mukaan myös havainnollistavia esimerkkejä tiedotteista, jotka ovat saavuttaneet medianäkyvyyttä.