STT Viestintäpalvelut blogi

Generatiivinen tekoäly on noussut tulevaisuusvisiosta jokapäiväiseksi työkaluksi. AI:n uskotaan muuttavan monta toimialaa ja työtehtävää radikaalisti lähitulevaisuudessa. Millainen vaikutus tekoälyllä on mediaviestintään ja etenkin tiedottamiseen?

Ansaitun medianäkyvyyden saaminen on taattua vain harvoille tahoille. Jos olet pääministeri, presidentti tai kuninkaallinen, viestin läpisaanti käy yleensä helposti. Muiden kannattaa optimoida omassa viestinnässään muutama seikka, jotta läpimenon mahdollisuudet paranisivat. Tässä kirjoituksessa nostamme esille näkökulmia, jotka kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa viestilleen ansaittua medianäkyvyyttä. Kirjasimme tekstiin mukaan myös havainnollistavia esimerkkejä tiedotteista, jotka ovat saavuttaneet medianäkyvyyttä.

Monet organisaatiot ylläpitävät omilla verkkosivuillaan uutishuonetta. Mihin uutishuonetta käytetään ja miten siitä saa parhaat tehot irti? Entä millaista sisältöä uutishuoneeseen voi julkaista, jotta välttää aavikoitumisen?

Lähes kaikki suuret organisaatiot lähettävät säännöllisesti tiedotteita. Mutta mikä on perimmäinen syy sille, että tiedottaminen on yhä niin laajalle levinnyt käytäntö? Mikä on tiedottamisen rooli viestinnässä vuonna 2023?

Lyhyt vastaus on, että tiedottamisella on edelleen keskeinen rooli mediaviestinnässä, brändin rakentamisessa ja luottamuksen herättämisessä.

Ihana kesä! Kesä hiljentää uutisrintamaa, mutta toimitukset eivät mene kiinni. Kesällä monet mediaa kiinnostavat yhteiskunnalliset prosessit ja toimijat kuten eduskunta, virastot ja julkinen hallinto ovat kiinni. Oikeudenkäynnit, tiedotustilaisuudet ja julkistukset ovat tauolla. Uutissisällön painopiste muuttuu, toimituksissa on enemmän aikaa ja tarvitaan myös vastapainoa ”koville” aiheille. Ole siis luova, tiedota ja tarjoa medialle aiheita myös kesällä. 

Missä kunnossa jakelulistat ovat? Löytyykö toimittaja X jakelulistalta? Moni viestinnän ammattilainen ajattelee, että lehdistötiedote tarkoittaa lähinnä toimittajan sähköpostiin saapuvaa viestiä. Toimittajan tai toimituksen tavoitteluun pelkästään sähköpostilla liittyy kuitenkin riskejä ja missattuja mahdollisuuksia.

Hyvä otsikko kertoo aina lukijallaan, mistä aiheessa on kyse ja miksi juuri tämän jutun lukemiseen kannattaa käyttää aikaa. Näin tiivistää konkaritoimittaja ja otsikkovelho Teppo Moisio näkemyksensä siitä, millainen on hyvä lehdistötiedotteen otsikko. Kokosimme tähän blogiin Moision viisi vinkkiä hyvän otsikon laatimiseen.

Törmäämme usein organisaatioihin, joilla on hankaluuksia löytää aiheita mediatiedotteisiin. Eiväthän meidän asiamme ketään kiinnosta, ajatellaan. Mutta samalla säännöllinen tiedottaminen olisi hyödyllistä. Tätä pohdintaa helpottamaan olemme koostaneet 11 esimerkkiaihetta, joista tiedote kannattaa lähettää.

Millaista on laadukas sijoittajaviestintä eli IR-viestintä? Millaista osaa siinä näyttelevät pörssitiedotteet?

Kysyimme asiaa kolmelta alan huippuosaajalta. Yhteistä heidän vastauksissaan on, että hyvä sijoittajaviestintä on asiallista, selkeää ja oikea-aikaista. Ja tietenkin tiedottaminen pitää hoitaa pörssin sääntöjen mukaisesti.

Viestinnässä kannattaa huomioida paitsi journalistiset julkaisut, myös asiakas- ja yhteisömediat. Oikein tiedottamalla kaupallisistakin viestintäkanavista voi saada ansaittua huomiota, ja osa niistä tavoittaa varsin laajan yleisön. Hyvä esimerkki tästä on S-ryhmän asiakaslehti Yhteishyvä, jonka 2,2 miljoonaa lukijaa tekevät siitä Suomen suurimman aikakauslehden. Toimituspäällikkö Sanna Suokko kertoo, millaisella mediaviestinnällä voit päästä läpi Yhteishyvän tiukasta seulasta.