STT Viestintäpalvelut blogi

STT Infon Kansainvälisen tiedotejakelun kautta suomalaisyritysten uutiset voivat löytää tiensä globaaleihin kanaviin. Näin kävi esimerkiksi Rauma Marine Constructionsin tapauksessa, kun sen korvettihankkeen tiedote noteerattiin puolustusalan julkaisuissa Jane’s, Naval News ja The Defense Post. 

Esimerkki kuvaa, miten hyvin suunniteltu ja kohdennettu tiedote voi ylittää uutiskynnyksen myös erikoistuneissa kansainvälisissä medioissa. 

Mutta mitä muuta kansainvälinen media haluaa kuulla suomalaisyrityksiltä? Seuraavat viisi näkökulmaa perustuvat tuoreisiin esimerkkeihin suomalaisyrityksistä kansainvälisessä mediassa.

Lähes kaikki suuret organisaatiot lähettävät säännöllisesti tiedotteita. Mutta mikä on perimmäinen syy sille, että tiedottaminen on yhä niin laajalle levinnyt käytäntö? Mikä on tiedottamisen rooli viestinnässä vuonna 2026?

Lyhyt vastaus on, että tiedottamisella on edelleen keskeinen rooli mediaviestinnässä, brändin rakentamisessa ja luottamuksen herättämisessä.

Moderni tiedotejakelupalvelu tarjoaa mahdollisuuden jaella lehdistötiedote valtavalle määrälle vastaanottajia muutamalla napinpainalluksella. Mutta kannattaako tiedote lähettää tuhansille vastaanottajille vai kohdentaa tarkasti tietylle porukalle? Selvitimme datan avulla, kumpi lähestymistapa toimii paremmin.

Hyvä tiedote pysäyttää, herättää lukijan kiinnostuksen ja nousee uutiseksi. Median murroksesta huolimatta perinteinen tiedote on edelleen elintärkeä työkalu uutistoimitukselle. Tässä artikkelissa käymme läpi kahdeksan vinkkiä hyvän tiedotteen laatimiseen. 

Maineen rakentaminen kestää 20 vuotta, mutta sen voi menettää 5 minuutissa. Näin on lausunut sijoittajaguru Warren Buffett, ja on täysin oikeassa.

Kun organisaatio joutuu julkisuuskriisiin, mitataan johdon ja viestijöiden kykyä reagoida. Kriisiviestintä tulee hoitaa huolella, oli kriisin laajuus miten suuri tahansa. Luottamus, avoimuus, lämpö, läpinäkyvyys ja tunnemaisema ovat asioita, joita kriisiviestinnän pitää viestiä ulospäin.

Generatiivinen tekoäly on noussut tulevaisuusvisiosta jokapäiväiseksi työkaluksi. AI:n uskotaan muuttavan monta toimialaa ja työtehtävää radikaalisti lähitulevaisuudessa. Millainen vaikutus tekoälyllä on mediaviestintään ja etenkin tiedottamiseen?

Tiedotteen vastaanottajat on seulottu, otsikko on hinkattu houkuttelevaksi ja lisätietojen antaja odottaa tärisevin käsin puhelimen ääressä. Painat lähetä-nappia, ja lehdistötiedote lähtee matkaan. Mitä sen jälkeen oikeastaan tapahtuu? Entä miten tiedotteesta syntyy uutinen?

Yrityskaupat vaativat hurjasti työtä ja lopputulos on sekä ostajalle, myyjälle että siirtyvän liiketoiminnan edustajille äärimmäisen tärkeä. Miten herkästä asiasta kuten yrityskaupasta voi viestiä medialle siten, että toimittajien kiinnostus herää?

Yritysviestintä on menestyvän liiketoiminnan edellytys. Jos haluaa toimia menestyksekkäästi, on kerrottava asioistaan ulospäin. Hakoteillä on yritysjohtaja, joka ajattelee, että "mehän toimimme B2B-sektorilla ja tunnemme jokaisen asiakkaamme, ei meidän tarvitse näkyä julkisuudessa". Todellisuudessa avoin ja aktiivinen viestintä on tärkeää kaikille yrityksille, riippumatta siitä, ketkä ovat heidän asiakkaitaan tai millä alalla he toimivat. Pahin moka on, jos jätetään kokonaan viestimättä.

Lehdistötiedotteen tekemiselle ei ole kiveen hakattuja sääntöjä. Toimittajat ovat kuitenkin kiireisiä ja parhaita käytäntöjä noudattamalla varmistat, että tiedote palvelee heitä parhaalla mahdollisella tavalla. Näiden ohjeiden ja lehdistötiedotteen mallin avulla varmistat, että vastaanottajat saavat tiedotteesta kaikki tarvittavat tiedot ja todennäköisemmin myös kiinnostuvat sen sisällöstä.