Generatiivinen tekoäly on lyönyt läpi toden teolla keväällä 2023. Tekoälyn uskotaan muuttavan monta toimialaa ja työtehtävää radikaalisti lähitulevaisuudessa. Millainen vaikutus tekoälyllä on mediaviestintään ja etenkin tiedottamiseen?
ChatGPT ja Google Bard ovat todistaneet, että tekoäly suoriutuu todella vaativista tehtävistä. Nämä tunnetut AI-työkalut edustavat generatiivista tekoälyä, joka pystyy luomaan uniikkia sisältöä komentojen, ohjeiden tai valmiin materiaalin pohjalta. Tekstiä luova ja työstävä ChatGPT on generatiivisen tekoälyn tunnetuin edustaja, mutta myös AI-työkalujen luomat kuvat, videot ja vaikka Powerpoint-esitykset herättävät runsaasti mielenkiintoa.
Tiedotteiden kirjoittaminen tuntuu päällisin puolin tehtävältä, jonka voisi ojentaa tekoälyn tehtäväksi. Useinhan viestinnän ammattilaiselle toimitetaan valmis materiaali, josta tekoäly työstäisi sekunneissa valmiin tiedotteen.
Tekoäly tukee tiedottajan työtä, mutta kuskin paikalle sitä ei kannata päästää. Ainakaan vielä.
Haluatko olla keskinkertainen?
Generatiivinen tekoäly ammentaa sisällöntuotantotaitonsa internetistä. Esimerkiksi ChatGPT on ahminut verkosta valtavat määrät tietoa, jota se käyttää vastatessaan käyttäjän kysymyksiin tai tuottaessa sisältöä ohjeiden mukaan. Kun palvelulta kysyy vaikkapa "Millainen on hyvä tiedote", se on selvästi lukenut meidän blogikirjoituksemme "Millainen on hyvä tiedote", mutta myös muita samankaltaisia sisältöjä.
Koska opetusmateriaalia on ollut niin massiivisesti, tekoälyn generoima teksti tuppaa olemaan perin keskinkertaista ja kliseistä. Ainakin jos tekoälyä ei erikseen ohjaa komennoilla.
Jossain tapauksissa keskiverto voi olla ihan riittävää. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos organisaatiosta ei löydy taitavaa viestinnän asiantuntijaa tai tiedotteen aihe on sellainen, että se on "pakko lähettää", mutta mitään suurta mediahuomiota sen ei uskota saavuttavan.
Jos tiedotteella tavoittelee medianäkyvyyttä, keskiverto ei kuitenkaan riitä huomiotaloudessa.
Hyvä tiedote erottuu joukosta kekseliäisyydellä, suoruudella ja informatiivisuudella. Lisäksi hyvän tiedotteen tekijä ymmärtää uutiskriteerit ja osaa hyödyntää niitä tekstin muotoilussa.
Tekoäly varmasti "tietää" mitä uutiskriteerit ovat, mutta miten luonnistuu niiden soveltaminen käytäntöön? Kultaista keskitietä kulkeva AI tuskin löytää yllättäviä tai piileviä uutisarvoisia seikkoja isosta massasta ilman tiukkaa ohjeistusta.
Sävy ja säväyttävyys
Toinen iso haaste generatiiviselle AI:lle on tekstin sävy. Monet organisaatiot pyrkivät puhumaan julkisesti tietyllä tavalla (tone of voice), ja tämän saavuttaminen AI:n avulla on perin haastavaa, vaikka tekoälyä yrittäisikin opettaa omalla materiaalilla.
Materiaalia tarvittaisiin hurjat määrät ja silti tulos voi olla hieman sinne päin.
Tiedote on omanlaisensa tekstilaji, jolla on omat sääntönsä. Tekstiltä odotetaan neutraalia ja asiallista otetta. Mainosmaisuutta ja liikaa hehkuttamista pitää välttää.
Lisäksi tiedotetekstin sisällä sävy voi vaihdella. Esimerkiksi toimitusjohtajan sitaattiin voi kirjata enemmän hehkutusta ja tunnetta kuin muuhun tekstiin. Sävy voi vaihdella saman organisaation tiedotteiden välillä sisällön mukaan. Pystyykö tekoäly esimerkiksi kirjoittamaan kepeän tiedotteen uudesta lastenkirjasta ja toisaalta käsittelemään kirjailijan kuolinuutisen arvokkaasti?
Tällaiseen tasapainotteluun generatiivinen AI tarvitsee tarkat ohjeet, ja siinä vaiheessa voi olla helpompi kirjoittaa teksti itse.
Verkossa toimivat kielenkääntäjät kuten Google Translate ja myös ChatGPT:n kaltaiset palvelut toimivat suomen kielellä jo todella hyvin. Kieleen liittyvät puutteet selätetään luultavasti jo lähitulevaisuudessa.
Hallusinointi ja tekijänoikeudet
Generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen tiedottamisessa vaatii aina ihmisen tuekseen. Tekoälyn taipumuksesta hallusinoida eli höpistä omiaan on puhuttu paljon. Virheellisten faktojen tai väärien tulkintojen lähettäminen medialle organisaation nimissä on valtava potentiaalinen riski.
Oulun yliopisto on testannut julkisesti ChatGPT:tä tiedetiedotteen kirjoittamisessa, ja tekoäly pisteli omiaan melko tavalla.
Tässä blogikirjoituksessa on käsitelty toistaiseksi lähinnä tekstin tuottamista, mutta visuaaliseen viestintään on myös tarjolla useita työkaluja, jotka luovat kuvia tai videoita ohjeiden perusteella. Nämä generaattorit pystyvät tuottamaan häikäisevän hienoja kuvia, joita voi jo olla hankala erottaa tekoälyn luomuksiksi. Monesti niissä on silti tiettyjä tyylillisiä erityispiirteitä, jotka toistuvat kaikissa kuvissa.
AI-generoitujen kuvien hyödyntäminen tiedotteiden ohessa todennäköisesti lisääntyy pikaisesti. Se onkin tehokas tapa saada huomiota herättävä visuaalinen elementti tiedotteeseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tekoälykuvien tekijänoikeudet kuuluvat milloin kenellekin ja riippuu palvelusta, mitkä käyttöehdot ovat.
Lisäksi on täysin avoin kysymys, miten juridisesti suhtaudutaan siihen, että tekoälyohjelmien opettamiseen on todennäköisesti käytetty tekijänoikeuden alaista materiaalia. Tämän osalta lainsäädäntö on vielä keskeneräistä.
On hyvä myös huomioida, että tekoälykuvia ei melko suurella varmuudella käytetä toimituksissa. Tästä on tehty linjauksia mediatalojen sisällä, ja harva tiedotteen julkaisija tätä toivookaan. Sen sijaan laadukkailla kuvituskuvilla voi olla mahdollisuus tulla julkaistuksi mediassa.
Mihin tekoälyä sitten voi käyttää?
Kirjoituksen tarkoitus ei ole vähätellä tekoälyn valtavaa potentiaalia. AI näkyy kiistatta yhä useammalla elämänalueella ja kehittyy varmasti edelleen lujaa vauhtia.
Haluan vain kiinnittää huomiota siihen, että mediaviestinnässä tekoälyyn ei kannata liiaksi luottaa. Tiedotteessa jokaisella sanavalinnalla ja pilkunpaikalla voi olla iso merkitys. Väärän sananvalinnan takia jokin aihe voi jäädä ilman toimittajan huomiota tai pahimmillaan aiheuttaa mainekriisin.
Tekoälyä voi kuitenkin käyttää sisällöntuotantoon sen rajoitukset ymmärtäen.
Tämän blogitekstin voisi otsikoida "x tapaa hyödyntää tekoälyä mediaviestinnässä", mutta se olisi älyllisesti epärehellistä. Tekoälytyökalujen kehitys ja ihmisten tietoisuus niistä kehittyvät sellaista vauhtia, että uusia tapoja käyttää tekoälyä tiedottamisessa syntyy varmasti paljon lisää.
Tässä tekstissä on keskitytty pitkälti tiedottamiseen, mutta myös mediaseurannassa tekoäly tarjoaa paljon mahdollisuuksia kohdentaa resursseja oikeisiin asioihin.
Tässä on muutamia ilmeisiä tekoälyn käyttötapoja juuri tiedottamiseen:
1. Sparraa sisältöjä AI:n avulla
Mikä tässä voisi kiinnostaa mediaa? Mikä aiheessa on uutisarvoista?
Tällaisia kysymyksiä voit kysyä tekoälyltä ja vilauttaa sille materiaalia. Tekoäly tarjoaa tarvittaessa monia vaihtoehtoja ja toimii "toisina silminä", jos ideointikumppania on hankala löytää organisaation sisältä.
Muista kuitenkin, että mitään arkaluontoista ei kannata tekoälylle syöttää.
2. Otsikoi paremmin
Hyvä otsikko välittää tietoa, mutta tarjoaa myös konkretiaa, draamaa ja yksityiskohtia. Tekoäly voi generoida kymmeniä otsikoita sekunnissa, ja tarvittaessa sitä voi pyytää lisäämään kierroksia otsikoihin "Oho! Katso kuvat" -hengessä.
Tällainen ideageneraattori auttaa varmasti löytämään hyviä alkioita paremmalle otsikolle. Myös tämän blogin otsikoinnin apuna on käytetty tekoälyä.
3. Tiivistä tekstiä
Jos saat melko hyvää valmista sisältöä, mutta sitä on liikaa tiedotteeseen, voit pyytää tekoälykumppania nipistämään sitä lyhyemmäksi.
Tekoäly on hyvin taitava tiivistämään sisältöjä, ja kun se saa valmiiksi materiaalia, jossa faktat ovat oikein, hallusinoinnin vaara on ei ole niin suuri.
4. Generoi mediapitch
Jos tiedotteesi on valmis julkaisuun, mutta haluat esitellä sitä avaintoimittajille erikseen sähköpostilla tai puhelimitse, voit pyytää tekoälyä tiivistämään sisällöt avainkohdiksi.
Sitten vain muokkaat tarvittaessa sisällöt omaan suuhun sopiviksi ja olet valmis lähestymään mediaa. Muista kuitenkin tehdä sitä valikoidusti!
5. Kirjoituta pakollinen tiedote AI:llä
Joidenkin tiedotteiden läpimenomahdollisuudet mediassa ovat hyvin pieniä. Tällaisia ovat erimerkiksi kokousten päätöstiedotteet tai tiedotteet, jotka tehdään "poliittisista syistä" esimerkiksi kahden organisaation yhteistyön käynnistämisestä.
Näihin voit kokeilla suoraan tekoälyä, jos sinulla on hyvä lähdemateriaali käytössäsi.
Työkuorman keventäminen pakkopullaa vähentämällä auttaa säästämään paukkuja siihen työhön, jolla voi saavuttaa parempia tuloksia.
6. Luo kohdennettuja versioita
Onko käsissäsi dataa, josta voisi luoda useita uutishenkisiä tiedotteita? Tekoälyn avulla on mahdollista generoida esimerkiksi alueellisesti kohdennetut tiedotteet jokaiseen maakuntaan tai suurimpien kaupunkien tiedotusvälineille.
Jos haluat perehtyä hyvän tiedotteen luomisen perinteiseen kaavaan, suosittelen opastamme "Näin kirjoitat hyvän lehdistötiedotteen".
Blogin pääkuva: Lehtikuva / Emmi Korhonen
