STT Viestintäpalvelut blogi

Yritysviestintä on menestyvän liiketoiminnan edellytys. Jos haluaa toimia menestyksekkäästi, on kerrottava asioistaan ulospäin. Hakoteillä on yritysjohtaja, joka ajattelee, että "mehän toimimme B2B-sektorilla ja tunnemme jokaisen asiakkaamme, ei meidän tarvitse näkyä julkisuudessa". Todellisuudessa avoin ja aktiivinen viestintä on tärkeää kaikille yrityksille, riippumatta siitä, ketkä ovat heidän asiakkaitaan tai millä alalla he toimivat. Pahin moka on, jos jätetään kokonaan viestimättä.

Lehdistötiedotteen tekemiselle ei ole kiveen hakattuja sääntöjä. Toimittajat ovat kuitenkin kiireisiä ja parhaita käytäntöjä noudattamalla varmistat, että tiedote palvelee heitä parhaalla mahdollisella tavalla. Näiden ohjeiden ja lehdistötiedotteen mallin avulla varmistat, että vastaanottajat saavat tiedotteesta kaikki tarvittavat tiedot ja todennäköisemmin myös kiinnostuvat sen sisällöstä.

Ansaitun medianäkyvyyden saaminen on taattua vain harvoille tahoille. Jos olet pääministeri, presidentti tai kuninkaallinen, viestin läpisaanti käy yleensä helposti. Muiden kannattaa optimoida omassa viestinnässään muutama seikka, jotta läpimenon mahdollisuudet paranisivat. Tässä kirjoituksessa nostamme esille näkökulmia, jotka kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa viestilleen ansaittua medianäkyvyyttä. Kirjasimme tekstiin mukaan myös havainnollistavia esimerkkejä tiedotteista, jotka ovat saavuttaneet medianäkyvyyttä.

Viestintää ei tehdä tyhjiössä. Viestinnän tekijällä on aina käytössään erilaisia kanavia, niiden teho ja tavoittavuus muuttuu jatkuvasti ja samoin kehittyvät tavat tehdä viestintää. Termi mediaympäristö kertoo tästä kokonaisuudesta ja sen kokonaiskuva on hyvä tuntea.

Uusi huipputuote on valmistunut tuotantolinjastolta, ja on tuotelanseerauksen aika. Onnistunut lanseeraus voi näkyä suoraan myyntiluvuissa, mutta se voi myös nostaa yhtiön profiilia ja auttaa luomaan yrityksestä halutunlaista kuvaa pitkällä aikavälillä. Mediaviestintä kannattaa usein sisällyttää tuotelanseeraukseen – ja yhtä lailla uuden palvelun lanseeraukseen.

Monet organisaatiot ylläpitävät omilla verkkosivuillaan uutishuonetta. Mihin uutishuonetta käytetään ja miten siitä saa parhaat tehot irti? Entä millaista sisältöä uutishuoneeseen voi julkaista, jotta välttää aavikoitumisen?

Generatiivinen tekoäly on lyönyt läpi toden teolla keväällä 2023. Tekoälyn uskotaan muuttavan monta toimialaa ja työtehtävää radikaalisti lähitulevaisuudessa. Millainen vaikutus tekoälyllä on mediaviestintään ja etenkin tiedottamiseen?

Missä kunnossa jakelulistat ovat? Löytyykö toimittaja X jakelulistalta? Moni viestinnän ammattilainen ajattelee, että lehdistötiedote tarkoittaa lähinnä toimittajan sähköpostiin saapuvaa viestiä. Toimittajan tai toimituksen tavoitteluun pelkästään sähköpostilla liittyy kuitenkin riskejä ja missattuja mahdollisuuksia.

Kiireisten toimittajien saaminen tiedotustilaisuuteen voi tuntua toivottomalta. Tapahtumajärjestäjän ensimmäinen huoli on, tuliko kutsu mediatilaisuuteen edes huomioiduksi. Kyllä tuli! Vaikka STT:lle saapuu satoja sähköposteja päivittäin, kaikki viestit luetaan. Tapahtumajärjestäjän kannalta ei kuitenkaan riitä, että kutsu tulee luetuksi. Tiedotustilaisuuteen toivotaan myös osallistujia. Miten siinä onnistutaan?

Lehdistötiedotteen tai mediatiedotteen avulla yritys tai organisaatio voi kertoa asioistaan medialle ja sidosryhmille. Lehdistötiedotteella tuodaan esille organisaatiota koskeva merkittävä asia, jonka voi olettaa herättävän mielenkiintoa median kuluttajissa eli tavallisissa kansalaisissa.