STT Viestintäpalvelut blogi

Lehdistötiedote kuuluu työkaluihin, joita moni organisaatio käyttää säännöllisesti ja miettimättä tarkemmin sen roolia. Yleensä tiedote jaellaan omalle markkina-alueelle ja sillä hyvä. Vaan missä tilanteissa organisaation tulisi ponnistaa koto-Suomen ulkopuolelle ja yrittää saavuttaa kansainvälistä medianäkyvyyttä?

STT Infon Kansainvälisen tiedotejakelun kautta suomalaisyritysten uutiset voivat löytää tiensä globaaleihin kanaviin. Näin kävi esimerkiksi Rauma Marine Constructionsin tapauksessa, kun sen korvettihankkeen tiedote noteerattiin puolustusalan julkaisuissa Jane’s, Naval News ja The Defense Post. 

Esimerkki kuvaa, miten hyvin suunniteltu ja kohdennettu tiedote voi ylittää uutiskynnyksen myös erikoistuneissa kansainvälisissä medioissa. 

Mutta mitä muuta kansainvälinen media haluaa kuulla suomalaisyrityksiltä? Seuraavat viisi näkökulmaa perustuvat tuoreisiin esimerkkeihin suomalaisyrityksistä kansainvälisessä mediassa.

Moderni tiedotejakelupalvelu tarjoaa mahdollisuuden jaella lehdistötiedote valtavalle määrälle vastaanottajia muutamalla napinpainalluksella. Mutta kannattaako tiedote lähettää tuhansille vastaanottajille vai kohdentaa tarkasti tietylle porukalle? Selvitimme datan avulla, kumpi lähestymistapa toimii paremmin.

Hyvä tiedote pysäyttää, herättää lukijan kiinnostuksen ja nousee uutiseksi. Median murroksesta huolimatta perinteinen tiedote on edelleen elintärkeä työkalu uutistoimitukselle. Tässä artikkelissa käymme läpi kahdeksan vinkkiä hyvän tiedotteen laatimiseen. 

Sosiaalisen median vaikuttajat eli influensserit ovat mullistaneet viestinnän kenttää viime vuosina. Myös yritysviestinnässä ruohonjuuritason asiantuntijat ovat ponnistaneet esille toimitusjohtajien ja muiden pomojen takaa. Näin yleisöön on vaikutettu tehokkaammin. Miten hyödyntää yksittäisten asiantuntijoiden voimaa viestinnässä?

Generatiivinen tekoäly on noussut tulevaisuusvisiosta jokapäiväiseksi työkaluksi. AI:n uskotaan muuttavan monta toimialaa ja työtehtävää radikaalisti lähitulevaisuudessa. Millainen vaikutus tekoälyllä on mediaviestintään ja etenkin tiedottamiseen?

Tiedotteen vastaanottajat on seulottu, otsikko on hinkattu houkuttelevaksi ja lisätietojen antaja odottaa tärisevin käsin puhelimen ääressä. Painat lähetä-nappia, ja lehdistötiedote lähtee matkaan. Mitä sen jälkeen oikeastaan tapahtuu? Entä miten tiedotteesta syntyy uutinen?

Kuvia käytetään viestinnässä runsaasti ja syystä. Kuva-arkiston säilyttämisessä ja hallinnoinnissa täytyy muistaa muutama perusjuttu. Yksi ikävä yllätys voi syntyä, jos organisaatiossa ei ole ymmärretty myös kuvien olevan henkilötietoja ja virheellisen käsittelyn olevan riski.

Yrityskaupat vaativat hurjasti työtä ja lopputulos on sekä ostajalle, myyjälle että siirtyvän liiketoiminnan edustajille äärimmäisen tärkeä. Miten herkästä asiasta kuten yrityskaupasta voi viestiä medialle siten, että toimittajien kiinnostus herää?

Yritysviestintä on menestyvän liiketoiminnan edellytys. Jos haluaa toimia menestyksekkäästi, on kerrottava asioistaan ulospäin. Hakoteillä on yritysjohtaja, joka ajattelee, että "mehän toimimme B2B-sektorilla ja tunnemme jokaisen asiakkaamme, ei meidän tarvitse näkyä julkisuudessa". Todellisuudessa avoin ja aktiivinen viestintä on tärkeää kaikille yrityksille, riippumatta siitä, ketkä ovat heidän asiakkaitaan tai millä alalla he toimivat. Pahin moka on, jos jätetään kokonaan viestimättä.