STT Viestintäpalvelut blogi

Viestintää ei tehdä tyhjiössä. Viestinnän tekijällä on aina käytössään erilaisia kanavia, niiden teho ja tavoittavuus muuttuu jatkuvasti ja samoin kehittyvät tavat tehdä viestintää. Termi mediaympäristö kertoo tästä kokonaisuudesta ja sen kokonaiskuva on hyvä tuntea.

Uusi huipputuote on valmistunut tuotantolinjastolta, ja on tuotelanseerauksen aika. Onnistunut lanseeraus voi näkyä suoraan myyntiluvuissa, mutta se voi myös nostaa yhtiön profiilia ja auttaa luomaan yrityksestä halutunlaista kuvaa pitkällä aikavälillä. Mediaviestintä kannattaa usein sisällyttää tuotelanseeraukseen – ja yhtä lailla uuden palvelun lanseeraukseen.

Monet organisaatiot ylläpitävät omilla verkkosivuillaan uutishuonetta. Mihin uutishuonetta käytetään ja miten siitä saa parhaat tehot irti? Entä millaista sisältöä uutishuoneeseen voi julkaista, jotta välttää aavikoitumisen?

Missä kunnossa jakelulistat ovat? Löytyykö toimittaja X jakelulistalta? Moni viestinnän ammattilainen ajattelee, että lehdistötiedote tarkoittaa lähinnä toimittajan sähköpostiin saapuvaa viestiä. Toimittajan tai toimituksen tavoitteluun pelkästään sähköpostilla liittyy kuitenkin riskejä ja missattuja mahdollisuuksia.

Kiireisten toimittajien saaminen tiedotustilaisuuteen voi tuntua toivottomalta. Tapahtumajärjestäjän ensimmäinen huoli on, tuliko kutsu mediatilaisuuteen edes huomioiduksi. Kyllä tuli! Vaikka STT:lle saapuu satoja sähköposteja päivittäin, kaikki viestit luetaan. Tapahtumajärjestäjän kannalta ei kuitenkaan riitä, että kutsu tulee luetuksi. Tiedotustilaisuuteen toivotaan myös osallistujia. Miten siinä onnistutaan?

Lehdistötiedotteen tai mediatiedotteen avulla yritys tai organisaatio voi kertoa asioistaan medialle ja sidosryhmille. Lehdistötiedotteella tuodaan esille organisaatiota koskeva merkittävä asia, jonka voi olettaa herättävän mielenkiintoa median kuluttajissa eli tavallisissa kansalaisissa.

Lehdistötiedote on nimensä mukaisesti ensisijaisesti tarkoitettu tiedotusvälineiden eli median käyttöön. Tavoitteena on, että tiedote johtaisi halutun tiedon julkaisuun jossain muodossa. Siksi tiedote kannattaa kirjoittaa sisällöllisesti ja rakenteellisesti siten, että se kiinnostaa eritoten toimittajaa, jotta hän tekisi aiheesta jutun. Mitkä kaksi tiedotteen elementtiä ovat erityisen tärkeitä toimittajalle? 

Hyvä otsikko kertoo aina lukijallaan, mistä aiheessa on kyse ja miksi juuri tämän jutun lukemiseen kannattaa käyttää aikaa. Näin tiivistää konkaritoimittaja ja otsikkovelho Teppo Moisio näkemyksensä siitä, millainen on hyvä lehdistötiedotteen otsikko. Kokosimme tähän blogiin Moision viisi vinkkiä hyvän otsikon laatimiseen.

Törmäämme usein organisaatioihin, joilla on hankaluuksia löytää aiheita mediatiedotteisiin. Eiväthän meidän asiamme ketään kiinnosta, ajatellaan. Mutta samalla säännöllinen tiedottaminen olisi hyödyllistä. Tätä pohdintaa helpottamaan olemme koostaneet 11 esimerkkiaihetta, joista tiedote kannattaa lähettää.

Suomalaiset luottavat yhä vankasti perinteiseen mediaan ja ovat kiinnostuneita uutisista, kertoo laaja kansainvälinen tutkimus. Tämän tiedon pitäisi motivoida mediaviestinnän ammattilaisia, joita mahdollisesti pommitetaan tiedoilla, joiden mukaan luottamus mediaan on romahtanut ja media on kriisissä. Seuraavassa esittelen Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksesta neljä tärkeää asiaa, jotka viestijän on hyvä tiedostaa.