Viestintää ei tehdä tyhjiössä. Viestinnän tekijällä on aina käytössään erilaisia kanavia, niiden teho ja tavoittavuus muuttuu jatkuvasti ja samoin kehittyvät tavat tehdä viestintää. Termi mediaympäristö kertoo tästä kokonaisuudesta ja sen kokonaiskuva on hyvä tuntea.
Tässä kirjoituksessa pohditaan, miltä mediaympäristö näyttää juuri nyt, kun lähestytään 2020-luvun puoliväliä. Tarkoitus on keskittyä etenkin mediaympäristön muutoksiin, jotka vaikuttavat mediaviestinnän tekemiseen ja tiedottamiseen. Toimituksellisen median tulevaisuus muodostaa luonnollisesti tärkeän ytimen näissä pohdinnoissa.
Viime vuosina mediaympäristön muutosvauhti on kiihtynyt. Sanomalehtien printti hiipuu nyt vauhdilla, ja tämä on osaltaan johtanut nopeaan konsolidaatioon. Sanoma ja Keskisuomalainen ovat haalineet nimikkeitä muilta mediataloilta. Tämän kehityksen voi ennustaa kasvavan, koska ilman kelvollista digistrategiaa itsenäisten lehtien tai pienehköjen mediatalojen on kinkkistä pärjätä. Isot konsernit puolestaan mielellään kasvattavat lehtiportfoliotaan vastatakseen mainostajien toiveisiin paremmin.
Media tavoittaa yhä kansan
Myös radiossa ja TV:ssä korkeat tuotantokustannukset ja suoratoistopalveluiden tarjoama haaste ovat pudottaneet uutisia ja ajankohtaisohjelmia pois ohjelmakartoilta. Omia uutisiaan tehnyt AlfaTV ajautui konkurssiin, ja tappiota pitkään tehnyt MTV lopetti syksyllä 2023 muun muassa radiouutiset isojen muutosneuvotteluiden päätteeksi. Yle porskuttaa kuten ennenkin käsitellen uutisia ja ajankohtaisaiheita laajemmin kuin mikään muu media, mutta siihenkin kohdistunee säästöpaineita.
Uutismedian höykytyksestä huolimatta sen tavoittavuus on edelleen vakuuttavaa. Esimerkiksi Oulun seudulla vaikuttava Kaleva tavoittaa syksyn 2023 Kansallisen mediatutkimuksen mukaan viikoittain lähes 350 000 ihmistä. Tällaisesta näkyvyydestä joutuisi maksamaan pitkän pennin vaikkapa somemainonnan puolella. Lisäksi yksittäisen maininnan merkitys mediassa kasvaa, kun medioiden ja juttujen määrä hitusen vähenee. Näin ollen tiedottamisen voi arvioida säilyttävän strategisen merkityksensä myös tulevaisuudessa.
Viestijöille keskeinen kehityssuunta median toiminnassa on, että videoiden ja äänisisältöjen merkitys kasvaa jatkuvasti. Moni media pyrkii palvelemaan asiakkaitaan, jotka ovat tottuneet lyhyisiin ja helposti skrollattaviin sisältöihin some-kanavissa. Erilaiset kerronnan tavat sisältävät tyypillisesti videoita, ääntä tai interaktiivisia elementtejä. Hyvä esimerkki tästä on Iltalehden mobiilikäyttäjille lanseeraama IL Palat, jossa uutissisältö on pilkottu muutaman kymmenin sekunnin pätkiin.
Viestijän on hyvä huomioida, että videomateriaalin kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Myös uutismedian podcastit kaipaavat asiantuntijoita haastateltavaksi, joten pidä huoli siitä, että omat asiantuntijasi tunnetaan viestimissä ja heillä on tarvittavat tiedot ja taidot takataskussa.
Sosiaalinen media tarjoaa viestijälle tärkeän väylän kommunikoida toimitusten ja toimittajien kanssa. Toimittajien ja eliitin pitkäaikainen ykköskanava eli Twitter syntyi uudelleen X:nä vuonna 2023. Alustan löperö suhtautuminen muun muassa disinformaatioon sekä vihapuheeseen sai monet organisaatiot luopumaan siitä viestintäkanavana, ja toisaalta moni tavallinen käyttäjäkin vaikutti loppuvuodesta 2023 etsivän vaihtoehtoista paikkaa.
Lue lisää: Sosiaalinen media mediaviestinnän välineenä
Onko X pian ex?
Twitter-X:n korvaajalta odotetaan samantyylistä reaaliaikaisuutta tukevaa kirjoittelua ja seurantaa, jotka tukevat viestijöitä esimerkiksi kiire- tai kriisitilanteissa ja joihin toimittajat voivat uutisoinnissa tukeutua. Mahdollisia ehdokkaita olivat loppuvuodesta 2023 Bluesky, Mastodon ja Metan kehittämä Threads.
Median tulevaisuuteen, mediaviestintään ja siten mediaympäristöön jälkensä jättää myös tekoälyn rynnistys. AI-työkalut mahdollistavat erittäin ripeän tekstintuotannon, deepfake-videot saavat katsojat epäilemään kaikkea näkemäänsä ja isonkin tekstimassan käsittely muuttuu hyvin nopeaksi. Entä miten AI-generoitujen kuvien hyöky vaikuttaa mediaympäristöön? Ainakin epäilevä silmä kehittyy itse kullakin, mutta niin kehittynee myös tekoäly, joten aitoa kuvaa on vaikea erottaa feikistä. Medialla siintää tulevaisuudessa rooli ainutlaatuisen ja luotettavan tiedon tuottajana, ja siihen väliin tekoälyn on vaikea ponnistaa.
Vaikka muutostahti on nopea, media säilyttää asemansa niin kauan kuin sillä on lukijoiden luottamus. Suomessa tämä luotto huitelee huippukorkealla, joten toimittajat tekevät yhä luotettavaa työtä.
Median tulevaisuuden osalta liika synkistely näyttää siis ennenaikaiselta.
---
Haluatko lukea lisää mediaympäristöstä? Miten lehtitaloilla menee taloudellisesti? Entä mitä kehityskulkuja tiedottamisessa näkyy? Tutustu Mediaympäristö 2023 -oppaaseemme!
Blogin pääkuva: Lehtikuva / Emmi Korhonen
