STT Viestintäpalvelut blogi

Viestinnässä kannattaa huomioida paitsi journalistiset julkaisut, myös asiakas- ja yhteisömediat. Oikein tiedottamalla kaupallisistakin viestintäkanavista voi saada ansaittua huomiota, ja osa niistä tavoittaa varsin laajan yleisön. Hyvä esimerkki tästä on S-ryhmän asiakaslehti Yhteishyvä, jonka 2,2 miljoonaa lukijaa tekevät siitä Suomen suurimman aikakauslehden. Toimituspäällikkö Sanna Suokko kertoo, millaisella mediaviestinnällä voit päästä läpi Yhteishyvän tiukasta seulasta.

Tiedotteiden tai uutiskirjeiden lähettäminen on olemukseltaan yleensä massapostittamista, vaikka se olisi miten hyvin kohdennettua. Roskapostisuodattimet ovat kärkkäitä tarttumaan tämän tyyppisiin sähköposteihin. Pelkällä maalaisjärjelläkin pääsee pitkälle, mutta jokaisen viestijän on syytä tietää ainakin seuraavat kahdeksan asiaa roskapostisuodattimien toiminnasta. Kun pidät nämä seikat mielessä, estät todennäköisemmin tiedotteesi tai uutiskirjeesi päätymisen roskapostiin. 

Sosiaalinen media kuuluu kiinteästi mediaviestintään. Se täydentää kokonaisuutta, joka koostuu muun muassa tiedottamisesta, henkilökohtaisista yhteydenotoista, lehdistötilaisuuksien järjestämisestä ja muusta vastaavasta.

Useimmat organisaatiot osallistuvat jo yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pyrkivät saattamaan viestiään toimittajien ja muiden vaikuttajien nähtäviksi myös somessa. Toimittajille sosiaalinen media on ollut pitkään keskeinen kanava uutisten ja ilmiöjuttujen löytämiseen.

Tässä kirjoituksessa tuomme esille neljä tapaa, joilla sosiaalista mediaa voi käyttää mediaviestinnässä.

Jos saat MTV:n innostumaan tiedotteestasi, tarjolla on varsin suuri yleisö. Viestisi voi päätyä tv-uutisiin, teksti-tv:lle, nettiin sekä niille kahdeksalle radiokanavalle, joille MTV tuottaa uutislähetyksiä. MTV:n uutistoimitus saa kuitenkin satoja tiedotteita päivässä. MTV:n uutissuunnittelun vastaava tuottaja Heli Uusimaa kertoo, miten tiedottaja voi pärjätä tässä kilpailussa.

Viestintään liittyvät termit menevät alaan perehtymättömällä usein hiukan sekaisin. Tästä syystä koimme tarpeelliseksi määritellä ne selkeästi. Tässä tekstissä tarjoan sinulle siis viidakkoveitsen, jolla saat selvyyden tähän viestinnän termiviidakkoon!

Teetkö työssäsi pörssiviestintää? Sijoittajaviestintä sisältää usein erikoisia termejä, ja jopa alan konkarilla voi ajoittain mennä sormi suuhun sanaston kanssa. Olitpa sitten journalisti, pörssiviestinnän ammattilainen tai piensijoittaja, tämä sanakirja toimii kompassinasi talousjargonin viidakossa.

Visuaalisten merkitysten rakentuminen on monen osa-alueen summa. Ymmärtäessäsi kuvien kieltä ja sanatonta symboliikkaa voit rakentaa ja ylläpitää niiden avulla organisaatiosi arvoja tukevia mielikuvia ja viestejä.

Kun kuvia käytetään yhä enemmän, kuvien tulkinnan, ns. kuvanlukutaidon, merkitys kasvaa.  Jokainen matka lähtee ensimmäisestä askeleesta ja tässä kirjoituksessa tarjoiltujen eväiden voimin saavutat jo ensimmäisen etappisi semiotiikan maailmassa. 

Kun organisaatio lähettää lehdistötiedotteen, valitun mediakontaktin täytyy olla valmistautunut yhteydenottoihin. Uutistoimitukset ovat virittäneet koneistonsa niin huippuunsa, että kiinnostavasta tiedotteesta voi tulla yhteydenottoja jopa muutaman kymmenen sekunnin kuluttua siitä, kun tiedote on saapunut toimitukseen.

Kestävä kehitys. Digitalisaatio. Väestörakenteen muutos. Nämä ovat megatrendejä.

Media seuraa tiiviisti megatrendejä, koska ne ovat syviä pohjavirtoja, jotka vaikuttavat yhteiskuntaamme ja ihmisten jokapäiväiseen elämään. Kytke viestintäsi megatrendeihin, jos haluat lisää medianäkyvyyttä. Jatka lukemista ja saat tietää, miten megatrendeistä tiedottamalla voit saada median huomion.

Hyvä otsikko kertoo aina lukijallaan, mistä aiheessa on kyse ja miksi juuri tämän jutun lukemiseen kannattaa käyttää aikaa. Näin tiivistää konkaritoimittaja ja otsikkovelho Teppo Moisio näkemyksensä siitä, millainen on hyvä lehdistötiedotteen otsikko. Kokosimme Moision viisi vinkkiä hyvän otsikon laatimiseen.