STT Viestintäpalvelut blogi

Lehdistötiedotteen tai mediatiedotteen avulla yritys tai organisaatio voi kertoa asioistaan medialle ja sidosryhmille. Lehdistötiedotteella tuodaan esille organisaatiota koskeva merkittävä asia, jonka voi olettaa herättävän mielenkiintoa median kuluttajissa eli tavallisissa kansalaisissa.

Hyvä tiedote pysäyttää, herättää lukijan kiinnostuksen ja nousee uutiseksi. Median murroksesta huolimatta perinteinen tiedote on edelleen elintärkeä työkalu uutistoimitukselle. Tässä artikkelissa käymme läpi kahdeksan vinkkiä hyvän tiedotteen laatimiseen. 

STT:n uutispäällikkö Mimma Lehtovaara törmää joka ikinen päivä tilanteisiin, jossa viestijä aloittaa keskustelun triviaaleilla asioilla ja kysymyksillä, jotka vain vievät toimittajan aikaa. Viestijä voi pahimmassa tapauksissa sabotoida oman viestinsä heti yhteydenoton alkumetreillä, jos perusasiat eivät ole tuttuja.
Tuoreesta Mediasuhteiden ABC-oppaasta luet kaikki 10 loistavaa tapaa ärsyttää toimittajaa. Lataa ilmainen opas ja paranna vuorovaikutustasi median kanssa.

Lehdistötiedote on nimensä mukaisesti ensisijaisesti tarkoitettu tiedotusvälineiden eli median käyttöön. Tavoitteena on, että tiedote johtaisi halutun tiedon julkaisuun jossain muodossa. Siksi tiedote kannattaa kirjoittaa sisällöllisesti ja rakenteellisesti siten, että se kiinnostaa eritoten toimittajaa, jotta hän tekisi aiheesta jutun. Mitkä kaksi tiedotteen elementtiä ovat erityisen tärkeitä toimittajalle? 

Viestinnän mittaaminen on vaikeasti hahmotettava asia, joka mieluiten haluttaisiin saada hoidettua mahdollisimman helposti. Parasta tuntuisi olevan, jos taivaalta tippuisi paketti, josta löytyisi valmis sapluuna, mittarit ja vastaukset.

Erilaisia mittareita on vaikka kuinka paljon. Moniko näki viestini? Kirjoittiko media siitä? Muuttuiko organisaation maine?

Mutta mitä numerot oikeastaan kertovat, jos ei itse ole määrittänyt sitä, mihin niitä käyttää? Minkä toteutumista oikein mittaat? Irrallisella mittaustuloksella ei ole itseisarvoa. 

Uusi huipputuote on valmistunut tuotantolinjastolta, ja on tuotelanseerauksen aika. Onnistunut lanseeraus voi näkyä suoraan myyntiluvuissa, mutta se voi myös nostaa yhtiön profiilia ja auttaa luomaan yrityksestä halutunlaista kuvaa pitkällä aikavälillä. Mediaviestintä kannattaa usein sisällyttää tuotelanseeraukseen – ja yhtä lailla uuden palvelun lanseeraukseen.

Törmäämme usein organisaatioihin, joilla on hankaluuksia löytää aiheita mediatiedotteisiin. Eiväthän meidän asiamme ketään kiinnosta, ajatellaan. Mutta samalla säännöllinen tiedottaminen olisi hyödyllistä. Tätä pohdintaa helpottamaan olemme koostaneet 11 esimerkkiaihetta, joista tiedote kannattaa lähettää.

Tärkeintä tiedotteessa on siinä oleva uutinen, mutta myös visuaalisuudella on oma merkityksensä. Kuva saattaa herättää tiedotteita seuraavan toimittajan tai kuvatoimittajan huomion. Hyvä kuva siis tukee tiedotteen läpimenoa. Mitä kannattaa ottaa huomioon, kun liität tiedotteeseen kuvan?

Jos yhtään epäilet, tuottaako tiedottaminen medianäkyvyyttä kesällä, huolesi voi olla turha. Toimitukset eivät mene kiinni, vaikka osa Suomesta meneekin. STT:n toimituspäällikkö Laura Kolu teroittaa, että uutisia tarvitaan koko ajan toimituksissa. Kesätoimittajat sijaistavat "talvitoimittajia" ja uutismylly tarvitsee jatkuvasti jauhettavaa. Kesällä median kulutus lisääntyy, kun ihmisillä on enemmän aikaa.

Suomalaiset luottavat yhä vankasti perinteiseen mediaan ja ovat kiinnostuneita uutisista, kertoo laaja kansainvälinen tutkimus. Tämän tiedon pitäisi motivoida mediaviestinnän ammattilaisia, joita mahdollisesti pommitetaan tiedoilla, joiden mukaan luottamus mediaan on romahtanut ja media on kriisissä. Seuraavassa esittelen Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksesta neljä tärkeää asiaa, jotka viestijän on hyvä tiedostaa.