Tekoäly on luonut uusia mahdollisuuksia tuottaa kuvia. Sopivalla kehotteella tekoälyn voi ohjata tuottamaan julkaisuun sopiva kuvituskuva. Tämä on helppoa ja suhteellisen nopeaa verrattuna siihen, että kuvatoimistojen kuvakannoista etsittäisiin kuvia tai järjestettäisiin erillinen valokuvaus.
Tekoälyllä tuotettujen kuvien tekijänoikeudet ovat kuitenkin aiheellisesti nousseet keskusteluihin. Vastuullisesti toimivat julkaisijat haluavat varmistaa, etteivät riko tekijänoikeuslakia käyttäessään tekoälyn tuottamia kuvia. Olemme astuneet tekoälyn myötä uuteen visuaalisuuden aikakauteen ja siksi nykyinen tekijänoikeuslakikin on jossain määrin kartoittamattomilla vesillä.
Keskustelimme generatiivisen tekoälyn luomasta uudesta tilanteesta tekijänoikeuden yhteishallinnointiorganisaatio Kopiosto ry:n toimitusjohtajan, varatuomari Valtteri Niirasen kanssa.
Miten tekijänoikeuslaki suhtautuu generatiivisen tekoälyn opettamiseen muiden tekijänoikeuden piirissa olevilla kuvilla?
Lyhyt vastaus: Periaatteessa laki suojelee tekijänoikeuden alaisia valokuvia opetuskäytöltä, mutta käytäntö ei ole vakiintunut. Tulevasta EU-asetuksesta odotetaan tähän selkeyttä.
Pitkä vastaus: Tekijänoikeus, josta säädetään tekijänoikeuslaissa, käsittelee neutraalisti kirjallisten teosten, valokuvien ja muiden suojaa saavien aineistojen luomis-, käyttö- ja jakelutapoja. Perusperiaatteet taloudellista ja moraalisista oikeuksista, suojan kestosta ja tekijälle kuuluvan yksinoikeuden rajoituksista ovat voimassa myös esimerkiksi silloin, kun tekoäly- ja kielimalleja koulutetaan tekijänoikeuden suojaamalla aineistolla.
Tekijänoikeuden kansallisessa, EU-tasoisessa tai kansainvälisessä sääntelyssä ei ole vielä kyetty ottamaan huomioon tekoälyn ja tekijänoikeuden tunnistettuja ristiriitatilanteita. Tilanteeseen on tulossa muutos EU:n tekoälyasetuksen, erityisesti asetuksen tekijänoikeutta koskevien määräysten voimaan tulon myötä elokuussa 2025.
Tekoälyasetuksen läpinäkyvyyttä koskeva artikla velvoittaa yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien tarjoajan vahvistamaan tekijänoikeuksien noudattamista koskevan toimintapolitiikan sekä laatimaan tiivistelmän tarjoajan käyttämästä koulutusaineistosta. 
Asetuksen toimintapolitiikkaa ja tiivistelmää koskevien käytännesääntöjen kirjoittaminen on parhaillaan käynnissä EU:n tekoälytoimistossa. Vasta niiden valmistumisen jälkeen kesällä 2025 tiedetään, miten yksityiskohtaisesti tekoälyjärjestelmien – esimerkiksi generatiivisten tekoälyn kehittäjien – on kerrottava, mitä, millaista ja miten paljon tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa kouluttamisessa on käytetty.
Vasta valokuvan oikeudenhaltijoiden, tekijöiden ja muiden oikeuksien omistajien kannalta välttämätön tieto käytetystä koulutusmateriaalista avaa tekijänoikeuslainsäädännön nojalla mahdollisuuden luvan myöntämiseen, korvauksen vaatimiseen tai aineiston käytön kieltämiseen.
Tekijänoikeussuojaa nauttivaa aineistoa kerätään erityisesti kerääjärobottien avulla. Valtavasta aineistomäärästä muodostuu aineistomassoja, jota käytetään tekoäly- ja kielimallien koulutukseen. Englanniksi toiminnasta käytetään yleisilmaisua input.
Tekoälyasetuksen läpinäkyvyysvaatimus kohdistuu tähän vaiheeseen: mitä tietoa valokuvaajat, tekijät ja muut oikeudenhaltijat saavat voidakseen arvioida, millaisen luvan sekä korvauksen aineiston hyödyntämisestä voi tekoäly-yrityksiltä vaatia.
Miten omia kuviaan voi suojata, jotta niitä ei voisi hyödyntää tiedonlouhinnassa?
Lyhyt vastaus:
Jos haluaa, ettei tekijänoikeuden alaisia kuvia louhita, se tulisi nimenomaisesti kieltää. Toistaiseksi ei ole ratkaisua siihen, riittääkö tähän ilmoitus vai pitäisikö kielto tehdä teknisin keinoin.
Pitkä vastaus:
Eurooppalaisessa juridisessa keskustelussa on esillä kaupallisessa ja tieteellisessä tutkimustoiminnassa tapahtuvan tiedonlouhinnan rooli suhteessa tekijänoikeuteen.
Tiedonlouhinnassa valmistetaan tai valmistuu kappaleita teoksista, joten toiminta on tekijän taloudellisten yksinoikeuksien piirissä. Lain 13 b pykälän mukaan tieteellisessä tutkimustoiminnassa saa suorittaa tiedonlouhintaa ilman tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden suostumusta. Myös kaupallisessa tarkoituksessa tehtävää tiedonlouhintaa saa tehdä ilman suostumusta, jos tekijä ei ole nimenomaisesti ja asianmukaisella tavalla kieltänyt tiedonlouhintaa.
Ratkaisematta on kysymys siitä, millainen kiellon tulisi olla: teknisin keinoin toteutettava vai onko riittävää, että kielto ilmoitetaan esimerkiksi oikeuksia hallinnoivan yrityksen tai muun yhteisön verkkosivuilla.
Kaipaatko lisätukea kuvien ammattimaiseen hallinnointiin? Lue lisää blogistamme
Kenellä on tekijänoikeus tekoälyllä luotuun kuvaan? Millaisen tekijänoikeussuojan piirissä se voisi olla?
Lyhyt vastaus:
Se on vielä epäselvää. Pääsääntöisesti tekoälyn luomaan kuvaan ei ole tekijänoikeuksia kenelläkään. Mutta maailmalla käydään keskusteluja siitä, voisiko kehotteen kirjoittaja olla tekijänoikeuksien haltija.
Pitkä vastaus:
Tekijänoikeussääntelyn perusperiaatteena on tekijänoikeuden kuuluminen teoksen tai muun suojatun aineiston luoneelle ihmiselle. Tekoälytyökalun toimintaa ohjaava ja varmistama algoritmi ei ole ihminen, vaikka algoritmin valinnat ovat ihmisen tekemiä.
Englanninkielinen termi output kuvaa työkalun avulla aikaan saatua aineistoa. Tähän ei ole tekijänoikeutta lähtökohtaisesti kenelläkään. Useassa juridisessa kansainvälisessä artikkelissa on pohdittu, voisiko tekoälylle sanallisen syötteen antanut henkilö kuitenkin saada lopputulokseen tekijänoikeuden, koska syötteen antanut ihminen on tehnyt luovia ja omaperäisiä valintoja.
Missään varsinaisessa oikeustapauksessa tätä kysymystä ei ole vielä ratkaistu. Yhdysvalloissa, joissa tekijänoikeus teokseen voidaan rekisteröidä Kongressin kirjaston (Library of Congress’) yhteydessä toimivaan tekijänoikeustoimiston (Copyright Office) julkiseen tietokantaan, myönnettiin kuitenkin rekisteröinti alkuvuodesta 2025 ensimmäisen kerran tekoälyllä luotu Kent Keirseyn kuvataiteen teokseen A Single Piece of American Cheese (2024). Suomalaisessa tai eurooppalaisissa tekijänoikeusjärjestelmissä teoksia ei ole mahdollista rekisteröidä.
Voit lukea amerikkalaistapauksesta lisää täältä.
Onko maailmalla ennakkotapauksia, jossa generatiivisen tekoälyn kehittäjät olisi haastettu oikeuteen tekijänoikeuden piirissä olevien kuvien käytöstä koneoppimisessa?
Input-vaiheessa tapahtuva aineiston tekijänoikeudellisen suojan ulottuvuus ja sisältö on tällä hetkellä keskeisenä kysymyksenä vireillä monissa oikeudenkäynneissä erityisesti Yhdysvalloissa.
Vireillä on ainakin kaksikymmentä kannetta tekoäly-yrityksiä vastaan. Kirjailijat ovat haastaneet joukkokanteella tekoäly-yrityksiä tekijänoikeuden loukkauksesta, samoin kuin valokuvaajat. Lehtiyhtiöt ovat myös nostaneet oikeuskanteita yrityksiä vastaan.
Oikeudenkäynnit ovat kesken eikä lainvoimaisia tuomioita ole vielä annettu. Euroopassa oikeudenkäyntejä on aloitettu ainoastaan muutamia.
Miten arvioisit tilanteen kehittyvän jatkossa?
Tekoälyasetuksen tekijänoikeutta koskevan artiklan voimaantulo elokuussa 2025 tulee selventämään ainakin osan edellä mainituista kysymyksistä. Myös vireillä olevista oikeudenkäynneistä saadaan tulkinta-apua tekijänoikeudellisten kysymysten ratkaisemiseen.
Yhdysvalloissa vireillä olevat oikeusprosessit eivät tosin suoraan ratkaise asioita Euroopassa, koska oikeusjärjestelmä ja eräät tekijänoikeuden lähtökohdat ovat Yhdysvalloissa erilaisia, ja EU:ssa kansallisiin tekijänoikeuslakeihin on sisällytetty useita tekijänoikeusalan harmonisoivia direktiivejä. Euroopan unionin tuomioistuimella on tärkeä merkitys yhteisten tulkintojen linjaamisessa, mutta ensimmäisen merkittävän tuomion saamiseen voi mennä vielä muutama vuosi.
Haluatko lisätietoja kuvien oikeuksista? Tutustu asiantuntijoidemme kokoamaan tietopakettiin!
Blogin pääkuva: Lehtikuva / Aleksi Tuomola
Valtteri Niirasen valokuva: Riitta Supperi
