[fa icon="calendar'] 15.6.2022 12:45 / kirjoittaja Olli Vesala

Suomalaiset luottavat yhä vankasti perinteiseen mediaan ja ovat kiinnostuneita uutisista, kertoo laaja kansainvälinen tutkimus. Tämän tiedon pitäisi motivoida mediaviestinnän ammattilaisia, joita mahdollisesti pommitetaan tiedoilla, joiden mukaan luottamus mediaan on romahtanut ja media on kriisissä. Seuraavassa esittelen Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksesta neljä tärkeää asiaa, jotka viestijän on hyvä tiedostaa.

blogikuva-1-1

Digital News Report 2022 julkistettiin keskiviikkona 15. kesäkuuta, ja raportin suomenkieliseen kokonaisuuteen voi tutustua täällä. Suomesta kyselyyn vastasi noin 2000 ihmistä verkkopaneelissa. Kyselyssä tutkittiin median käyttöä kymmenissä maissa.

1. Vaikka kulutus muuttuu, suomalaiset ovat yhä uutiskansaa

Ennen muinoin koulussa kerrottiin, että Suomessa ja Japanissa luetaan eniten lehtiä maailmassa. Oli tuo 90-luvun muistikuva totta ei tai, vielä tälläkin hetkellä suomalaisista kaksi kolmasosaa on kiinnostunut uutisista, millä suomalaiset sijoittuvat kirkkaasti kärkipäähän kansainvälisessä vertailussa.

Vaikka tutkimuksen mukaan uutisten kulutus muuttaa muotoaan, pelkästään painettujen sanomalehtien ja verkkolehtien yhdistetty tavoittavuus on Suomessa yli 90 % kansasta. Verkkomedian kulutus kasvaa jatkuvasti samalla kuin paperilehtien käyttö hiljalleen vähenee.

Esimerkiksi iltapäivälehtien verkkosivuilla vierailee reilusti yli puolet suomalaisista joka viikko.

Ikäryhmittäin kulutus muotoutuu karkeasti ottaen siten, että nuoremmat etsivät uutisia verkosta ja somesta, kun taas vanhemmat uutisten kuluttajat seuraavat yhä myös tv:n uutislähetyksiä sekä kuuntelevat radiota. Harvassa ovat kuitenkin varttuneemmat ihmiset, jotka eivät lukisi uutisia myös verkosta.

 

2. Suomalaiset etsivät uutisensa tutusta viestimestä

Huomionarvoista on, että suomalaiset tuntevat viestimensä ja ovat uskollisia niille. Peräti 68 % kyselyyn vastanneista menee suoraan median verkkosivuille tai sovellukseen etsiäkseen uutisia. Se kertoo hyvästä brändistä ja terveestä lukijasuhteesta.

Googlea tai uutislinkkisivustoja ei käytetä uutishakuihin yhtä paljon kuin muissa maissa, mikä heikentää digijättien algoritmien roolia tiedonvälityksessä.

Sosiaalinen media ja hakukoneet ovat kuitenkin saavuttaneet vuosien saatossa hieman lisää asemaa väylänä uutisten äärelle.

 

3. Nuoret seuraavat uutisia somesta

Kolmannes suomalaisista käyttää kyselyn perusteella Facebookia uutisten seurantaan. Seuraavaksi suosituimmat sosiaalisen median palvelut ovat Youtube ja Whatsapp. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset käyttävät somea kuitenkin suhteellisen vähän eikä some-kanavien käyttö uutisten etsinnässä ole merkittävästi kasvanut viime vuosina.

Facebookia käyttävät uutisten seurantaan ja niistä keskusteluun lähes kaikki ikäryhmät, mutta erityisesti 18-24-vuotiaat käyttävät somea erityisen paljon ja myös laaja-alaisesti eri alustoja kuten Twitteriä, Instagramia ja Snapchatia.

Sosiaalinen media ei luonnollisesti ole oikea "uutismedia", mutta uutisorganisaatiot itse jakavat uutisia somessa. Samaa tekevät myös tavalliset käyttäjät sekä erilaiset sometilit.

Lisääntyvä uutisten seuranta, jakaminen ja keskustelu somessa tarkoittavat organisaatioiden kannalta sitä, että tehokkaan media- ja someseurannan merkitys korostuu entisestään.

 

4. Ansaitulla medianäkyvyydellä on Suomessa yhä iso merkitys

Suomalaiset luottavat edelleen uutisiin eniten kaikista tutkimukseen osallistuneista maista, ja luottamus on kohonnut tuoreimmassa tutkimuksessa kaikkien aikojen ennätykseen. Jopa kolme neljäsosaa luottaa seuraamiinsa uutisiin ja yli kaksi kolmasosaa "useimpiin uutisiin". Suomalaiset pitävät "valtamediaa" suhteellisen luotettavana, vaikkakin joissain ryhmissä luottamus hapertuu.

Suomalaismedia on selvästi ansainnut kansalaisten luottamuksen muun muassa koronakriisin aikaisen uutisoinnin ansiosta.

Maailmalla luottamus on tutkimuksen mukaan keskimäärin ihan eri kymmenluvulla, ja laskusuunnassa. Monissa maissa, joissa on ollut repiviä poliittisia kiistoja, kuten Britanniassa, luotto mediaan on suorastaan romahtanut.

Tämä tarkoittaa kotimaassa tiedottavien tahojen kannalta luonnollisesti sitä, että ansaitun medianäkyvyyden arvo on edelleen hyvin korkealla.

Läpimenon arvo esimerkiksi Britanniassa ei ole lähelläkään Suomen vastaavaa, koska Britanniassa useimpiin uutisiin luottaa vain 34 prosenttia ihmisistä, kun Suomen lukema on 69 prosenttia.

Tosin on hyvä muistaa, että kuten esimerkiksi EVAn kyselystä käy ilmi, suomalaiset luottavat sympaattisen yksimielisesti esimerkiksi poliisiin, puolustusvoimiin tai presidenttiin, joten jotkut instituutiot eivät juuri kaipaa median apua viestinsä validointiin.

Perusohjeet mediaviestintään olemme listanneet täällä.

Median kanssa toimimiseen - edustitpa sitten juuri perustettua organisaatiota tai satavuotiasta yritystä - saat lisää vinkkejä tuoreesta oppaastamme, jonka voit ladata alta.

ilmainen-opas-medianakyvyytta-nollasta-sataan

Blogin pääkuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Aiheet: sosiaalinen media, tiedote ja tiedottaminen, mediaviestintä

Olli Vesala

Kirjoittaja Olli Vesala

STT Viestintäpalveluiden kehitysjohtaja, STT Infon tuottaja ja mediaviestinnän asiantuntija.