[fa icon="calendar'] 18.11.2021 9:45 / kirjoittaja Olli Vesala

Kaupunki-Nukari-1

Kestävä kehitys. Digitalisaatio. Väestörakenteen muutos. Nämä ovat megatrendejä.

Media seuraa tiiviisti megatrendejä, koska ne ovat syviä pohjavirtoja, jotka vaikuttavat yhteiskuntaamme ja ihmisten jokapäiväiseen elämään. Kytke viestintäsi megatrendeihin, jos haluat lisää medianäkyvyyttä. Jatka lukemista ja saat tietää, miten megatrendeistä tiedottamalla voit saada median huomion.

Asiakkaamme kysyvät meiltä usein, mitkä ovat viestinnän trendit vuonna 2022 ja miten he voisivat olla entistä paremmin vuorovaikutuksessa tiedotusvälineiden kanssa. Maailma on täynnä mielenkiintoisia tarinoita, joista vain murto-osa päätyy toimittajien työpöydälle.

Median tehtävänä on seurata yhteiskunnallisia muutoksia, ja kun liität oman organisaatiosi toiminnan megatrendeihin, olette yhtäkkiä murroksen ytimessä ja saavutatte medianäkyvyyttä.

Vaikka emme omistakaan kristallipalloa, seuraavat viisi yhteiskunnallista muutosta ovat varmuudella otsikoissa myös lähivuosina:

 

1. Väestörakenteen muutos ja alhaiset syntyvyysluvut

Väestö ikääntyy, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään. Samalla syntyvien lasten määrä ei ole riittävä, että ikärakenne säilyisi kestävällä tasolla.

2010-luvun aikana syntyvyyden vähenemisen vauhti on yllättänyt kaikki ja todellisia syitä voi vain arvailla. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet horjuvat, koska huoltosuhteen raju muutos on uhkakuva tulevina vuosikymmeninä.

Väestörakenteen muutokseen liittyy myös maiden välinen muuttoliike, jonka toivotaan korjaavan osaltaan vääristynyttä väestöpyramidia. Samalla maahanmuutto herättää kuitenkin voimakasta vastakkainasettelua, ja sen ongelmakohtia tuodaan esille kärjistämällä.

 

2. Kaupungistuminen ja varallisuuden uusjako

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka vaikuttaa yhteiskuntaan monin tavoin. Suomessa on kuitenkin asuntojen korkean omistusasteen takia meneillään varallisuuden uusjako, kun muuttoliike kasvukeskuksiin kiihtyy. Kiinteistöalan asiantuntijat ovat usein todenneet, että Suomessa on miljoona asuntoa väärässä paikassa.

Maaseudut autioituvat, ja haja-asutusalueilla saattaa olla mahdotonta saada asuntoa kaupaksi. Alhainen korkotaso puolestaan kannustaa lainanottoon, ja asuntojen hinnat jatkavat nousuaan suurkaupungeissa.

Koko maaseudun pitäminen asuttuna on myös poliittinen kysymys. Asuntomarkkinoiden hankalaan yhtälöön ei kuitenkaan löydy helppoja ratkaisuja.

Asumisen trendit myös muuttuvat alati kaupungistumisen myötä, kun rakennusliikkeet panostavat uudiskohteissa pieniin asuntoihin ja etenkin nuoret aikuiset pakkautuvat ahtaisiin neliöihin.

Tilastokeskuksen mukaan lähes 1,5 miljoonalla kotitaloudella oli asuntolainaa 2020, joten ilmiön eri piirteet iskevät rajusti suomalaisten varallisuuteen – niin positiivisesti kuin negatiivisestikin.

Lue myös: Apua – toimittaja soittaa! Näin parannat mediasuhteitasi
Mietitkö, miten voisit parantaa organisaatiosi medianäkyvyyttä – sekä sen määrää että laatua? Kerromme, miten hallitset mediasuhteita ja vältät yleisimpiä virheitä.

 

3. Terveystietoisuus ja hyvinvointikeskustelun polarisoituminen

Kuntoilu ja hyvinvointi jakavat ihmisten mielipiteitä ja toimenpiteitä.

Mediasta voi lukea säännöllisesti juttuja aamuneljältä sängystä nousevista, teräsmieskilpailuun treenaavista supersuorittajista. Toisaalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan toissa vuonna kolme neljäsosaa yli 30-vuotiaista miehistä ja kaksi kolmasosaa yli 30-vuotiaista naisista oli ylipainoisia.

Samalla myös burnouteista ja mielenterveyden ongelmista kerrotaan aiempaa avoimemmin, eikä ihmisiltä enää odoteta ihmeitä. Myös koronakriisi on nostanut työssä jaksamisen enemmän framille.

Uutissivustojen analytiikka osoittaa, että terveys ja hyvinvointi ovat suosituimpien aiheiden joukossa. Media kirjoittaa vinkeistä ja keinoista terveelliseen elämään, koska yhä useampi on kiinnostunut hyvinvoinnistaan. THL:n väestötutkimuksen mukaan joka vuosi kolmasosa naisista ja neljäsosa miehistä yrittää vakavissaan laihduttaa.

Miten organisaatiossasi suhtaudutaan ihmisten jaksamiseen? Entä miten pidetään huolta ihmisten terveydestä? Henkilönostimien ja nostureiden vuokraamisesta tunnettu Pekkaniska Oy ja Janneniska Oy ovat saaneet mainehyötyä merkittävistä rahallisista kannustimistaan, joita työntekijät pystyivät ansaitsemaan tekemällä terveystietoisia päätöksiä.

 

Kaipaatko apua tiedotteiden jakeluun? Tutustu STT Info -tiedotepalveluun!

 

4. Ekologinen kriisi tunkeutuu jokapäiväisiin valintoihin

Ekologisen kriisin pysäyttämisellä on kiire. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen ovat valtavan mittakaavan asioita, joista media kirjoittaa paljon ja usein alarmistiseen sävyyn – ja syystä.

Kyseessä on kuitenkin hitaasti tapahtuva muutos, jota monien on vaikea havaita ja siten todeksi uskoa. "Uskon kun näen!"

Lisäksi ekologista kriisiä ehkäisevät yksilöiden teot kuumentavat helposti tunteita. Eikö lihaakaan saa enää syödä? Aina yksityisautoilijoita kuritetaan!

Yksilön elämään puuttuminen ja aiemmin normaaliksi koettujen asioiden kuten lihansyönnin tai autoilun paheksunta on omiaan herättämään vastakkainasettelua. Media ja kuluttajat janoavatkin toimijoita, jotka vakuuttavat, että heidän ratkaisunsa avulla kakun voi sekä syödä että säästää.

Tarjoaako sinun organisaatiosi tällaista ratkaisua ja osaatko kertoa siitä ymmärrettävällä tavalla?

 

Hankkiudu median silmään ja pärjää siellä STT Viestintäpalveluiden valmennusten avulla!

 

5. Digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka läpäisevät elämämme

Digitaalisuuden jatkuva kehitys on pohjavirta, jonka laineilla itse kukin kelluu ja moni uusi innovaatio siirtyy ripeästi jokapäiväiseksi toimenpiteeksi.

Tekoälyn suosittelemat elokuvat, musiikkikappaleet tai ostokset? Jokapäiväistä.

Ruuan tilaaminen sovelluksella, lääkärin tapaaminen verkon välityksellä tai lainapäätöksen saanti algoritmilta? Tavanomaista.

Digitalisaation huiman kehityksen ansiosta aiemmin tieteiselokuviin kuuluneet asiat muuttuvat tavanomaisiksi. Uusia harppauksia on odotettavissa koko ajan, ja ne mullistavat jokapäiväistä elämäänsä.

Teknologinen kehitys myös leikkaa muita megatrendejä, koska niiden ratkomiseen tarvitaan uusia ja innovatiivisia ratkaisuja.

Blogin kuva: Mies ja jouluvaloja raitiovaunupysäkillä Helsingissä 7. joulukuuta 2019 (Lehtikuva / Jussi Nukari).

 

Aiheet: tiedote ja tiedottaminen, mediaviestintä, asiantuntijaviestintä

Olli Vesala

Kirjoittaja Olli Vesala

STT Viestintäpalveluiden kehityspäällikkö ja STT Infon tuottaja