Viestijöillä ja johtajilla täytyy olla erinomaista tilannetajua ja poikkeuksellista arviointikykyä koronakriisin pyörteissä. Viestintätoimisto Framilla Finlandin toimitusjohtaja Unna Lehtipuu korostaa, että kriisintajuantennien tulee olla koko ajan pystyssä.
Framilla Finlandin toimitusjohtajan Unna Lehtipuun mukaan positiivisilla talousuutisilla pystyy nyt erottautumaan. (Kuva: Miika Hyvärinen/Folk Finland).
Useissa organisaatioissa jää nyt toteuttamatta kampanjoita ja hankkeita, joita suunniteltiin vielä reilu kuukausi sitten, ennen kuin koronaviruspandemia käänsi koko liike-elämän päälaelleen. Ajan henki, zeitgeist, muutti hetkessä tunnelmat niin, että aiemmat kampanjaviestit voivat näyttäytyä nyt oudossa valossa.
”Tässä hetkessä tärkeintä on tehokas, keskittynyt, faktapohjainen ja rehellinen viestintä”, korostaa Lehtipuu, joka työkseen muun muassa valmentaa yrityksiä kriisiviestintään sekä myös yritysjohtajien mediataitoja.
Lue myös: Kriisiviestijän työkalupakki - näillä pysyt askeleen edellä
Koronaviruspandemia mullisti parin viikon sisällä suomalaisten työnteon arjen ja lamaannutti yritystoimintaa suurelta osin. Lehtipuun mukaan yllättävässä tilanteessa organisaatioiden varautumista kriisiviestintään testataan rajusti, mutta samanaikaisesti se tarjoaa myös mahdollisuuden erottautua.
Viestinnällisiä onnistumisia riittää. Lehtipuu nostaa esille Senaatti-kiinteistöt, Ilmarisen ja Varman, jotka olivat ensimmäisinä vuokranantajina pidättäytymässä vuokran perimisestä.
”Koronakriisi on kova läksy viestinnän läpinäkyvyydestä. Asiakas on kuningas, mutta näemme jo nyt, että tulee kompurointeja ristiriitaisten ja vääräaikaisten viestien takia”, kiteyttää Lehtipuu ja lisää, että esimerkiksi Atria kiittelee tuottajia mainoskampanjassaan ja samanaikaisesti laskee tuottajahintojaan. Myös liiketilojen vuokrien korotusilmoitukset ovat juuri nyt myrkyllistä PR:ää.
Organisaatiot pääsevät nyt osoittamaan, miten niiden arvot toteutuvat käytännössä. Ulkomailta Lehtipuu nostaa esimerkiksi Giorgio Armanin, joka ryhtyi koronaviruspandemian iskettyä valmistamaan suojavarusteita ja kehotti kaikkia muotitaloja toimimaan samalla tavalla.
”Meneillään on muutos minä-viestinnästä me-viestintään sekä myös muutos minä-taloudesta me-talouteen”, Lehtipuu sanoo.
Unnan oppeja median kanssa toimimisesta kuulet Median silmään -valmennuksessa
Positiivisista talousuutisista kova pula
Lehtipuun mukaan yhteiskunnallisen kriisin vallitessa on syntynyt valtava tyhjiö positiivisista talousuutisista. Metsä Groupin viime viikon maanantaina ilmoittama 200 miljoonan euron investointi uuteen sahaan Raumalle sai rutkasti positiivista näkyvyyttä, koska se loisti talousuutisoinnissa kuin majakka keskellä pimeyttä.
Myönteiset asiat voivat olla mitä tahansa, kuten vaikka digitalisaation edistämistä siten, että yrittäjät antavat toisille yrityksille helpon keinon tulla mukaan yhteiseen verkkokauppa-alustaan.
”Erityisen hienoa on, jos tuote tai ratkaisu liittyy koronakriisin ratkaisemiseen. Yrityksen tai teon koolla ei oikeastaan ole väliä, vain ydinviesti ratkaisee”, Lehtipuu huomauttaa.
Koronakriisin aikana valtakunnallisten medioiden nettisivustot ovat tehneet kävijäennätyksiä. Tiedon tarve on suuri, mistä osoituksena myös tiedotteiden lukijamäärät ovat nousseet huippuunsa.
”Mediatiedote on tärkeä kaikille sidosryhmille, koska ulkopuolisten on helppo myöhemmin palata ja tarkistaa olennaisia tietoja”, sanoo Lehtipuu ja huomauttaa, että kriisien aikana tietojen olisi syytä löytyä myös englanniksi, koska monissa yrityksissä on työntekijöitä, jotka eivät osaa suomea.
Lue myös: Millainen on hyvä lehdistötiedote?
Ilmastokriisi jäi koronakriisin jalkoihin
Lehtipuu painottaakin kriisitilanteessa yritysten sosiaalista vastuuta. Vaikka ilmastokriisi on jäänyt hetkellisesti kakkoseksi koronakriisiin verrattuna, jo nyt on osoitettu, että näillä kahdella asialla on yhteys toisiinsa.
Tulevina viikkoina ja kuukausina yhtiöillä on Lehtipuun mukaan tilaisuus olla hyvä corporate citizen eli yrityskansalainen.
”Vaikka tähän mennessä kriisiviestintä Suomessa on ollut hyvin pitkälti valtiojohtoista, sen ei tarvitse jäädä siihen. Nyt tarvitaan johtajuutta, joka ei palvele vain omaa kotipesää."
Kiinnostuitko aiheesta? Kuuntele myös Framilla Finlandin podcast kriisiviestinnästä tästä linkistä.
