[fa icon="calendar'] 23.8.2019 13:11 / kirjoittaja Maunu Anhava

STT on palvellut suomalaisia lehtiä jo yli 130 vuotta, joten voimme sanoa tuntevamme suomalaisen mediakentän läpikotaisin. Jalostimme tämän tiedon Suomi–Toimitus–Suomi-sanakirjaksi, josta on toivottavasti hupia ja hyötyä kaikille, jotka joutuvat (tai pääsevät) tekemisiin toimittajien kanssa.

Suomi-Toimitus-Suomi-sanakirja-1

Ansaittuun mediaan vaikuttaa suuresti myös toimitusten toimintatapojen tuntemus. (Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva.)

Oli sitten pohdinnassa lehdistötiedotteen lähettäminen, mediasuhteet tai ansaittu media, on tämä listaus tukenasi.

Tässä siis sanakirjamme, ilman turhaa pönötystä ja virallisuutta – olkaapa hyvät!


A
B – C – DEF – G – HIJKLMN  – OP – Q – RSTUV – W – X – Y – Z – Å – Ä – Ö

 

A

Advertoriaali = Maksettu ilmoitus lehdessä, joka muistuttaa ulkoasultaan toimittajien tekemään juttua. Kuin journalismia, mutta ilman kritiikkiä.

Aluetoimitus = Tiedotusvälineen toimitus, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla kuin varsinainen kotitoimitus. Katoava luonnonvara.

Ankka = Täysin virheellinen juttu eli juttu, joka ei pidä lainkaan paikkansa. Nakertaa luotettavuutta ja aiheuttaa hammastenkiristystä monin paikoin. Kirjoittaja on suuressa vastuussa, vaikka joku ulkopuolinen taho olisi syöttänyt sen siipineen päivineen.

Antimainos = Kielteisessä yhteydessä esitetty mainos, esimerkiksi jostakin yrityksestä tai organisaatiosta. Suomessa tuttuja esimerkiksi Voima-lehdestä.

Apinalaatikko = Toimittajien nimet ja kasvokuvat esimerkiksi tiedotusvälineen nettisivuilla. Tunnettu myös nimellä naamagalleria.

Arkistokuva = Aiemmin taltioitu kuva, jota käytetään nykyisen jutun yhteydessä. Pääasia on, että nimi ja kuva stemmaavat, vaikka aikaa olisi kulunut kolmekin vuotta.

Aviisi = Sanomalehti.

Avustaja = Henkilö, joka tekee tietylle tiedotusvälineelle säännöllisesti juttuja, mutta ei ole vakituisessa työsuhteessa. Tuttu toimintatapa muun muassa urheilutoimituksesta – toivottavasti kukaan ei tee ohareita.

 

B

Berliner = Lehden ulkoasuformaatti, joka ei ole Suomessa yhtä tunnettu kuin broadsheet tai tabloid. Kokoluokaltaan kahden edellä mainitun väliltä.

Broadsheet = Sanomalehden ulkoasuformaatti, joka on suurikokoisin, mutta jonka suosio on vähentynyt 2000-luvulla Suomessa. Tunnetuista lehdistä ”brodariin” luottavat yhä Turun Sanomat sekä Maaseudun Tulevaisuus.

Bruttopeitto = Mainonnassa esimerkiksi kampanjan saavuttamat kokonaiskontaktit, eli yhteenlaskettu peitto. 

 

D

Deadline, Dedis = Jutun valmistumisen takaraja. Verkkouutisoinnissa deadline on jo vuosia ollut ”koko ajan”, mikä käy etenkin varttuneimpien toimittajien hermoille.

Digilevikki = Levikki, jossa kerrotaan sanomalehden digitaalisten tilausten määrä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisee digilevikkinsä.

 

E

Editointi = Prosessi, jossa joku muu toimittaja tai toimitussihteeri käsittelee juttua niin, että siitä poistetaan monet virheet, sen sisältö muutetaan ytimekkäämmäksi ja kaiken kaikkiaan esitystapa hiotaan tiiviimmäksi. Voi aiheuttaa myös riitatilanteita toimituksen sisällä.

Embargo = Toimittajien ja tiedottajien yhdessä käyttämä järjestely, jossa tiedottajat lähettävät tiedotteen median tiedoksi jo ennen kuin se on julkinen. Tämä antaa toimittajille mahdollisuuden perehtyä aiheeseen ilman kiirettä. Käytäntö on yleistynyt viime vuosina. Toisinaan – joskin äärimmäisen harvoin – embargoja saatetaan rikkoa myös vahingossa.

Ennakkojuttu = Juttu, jossa perataan jotain mielenkiintoista aihetta tai tapahtumaa jo etukäteen. Uutiskilpailun kannalta on ehdottoman tärkeää, että aihepiiri kaavitaan tyhjäksi ennen kuin kilpailevat tiedotusvälineet uutisoivat asiasta.

Ennakkomoderointi = Lehtien keskustelupalstoille tulevien kommenttien valvontaa siten, että kirjotukset käydään läpi jo ennen niiden julkaisemista. Yleinen tapa suomalaisissa mediataloissa, mistä lukijoiden hermot myös hyötyvät. Eri asia kuin sensuuri, joskin ei nettikeskustelijoiden mielestä.

Ennakoiva taitto, suunnitteleva taitto = Taitto, jossa käytetään valmiita sivumalleja ja jossa lehden ulkoasu pyritään suunnittelemaan mahdollisimman pitkälle jo etukäteen.

Erikoistoimittaja = Johonkin tiettyyn aihealueeseen erikoistunut ja perehtynyt toimittaja, joka omaa aiheesta laajan asiantuntemuksen. Seuranta-alue voi vaihdella puolustuspolitiikasta puutarhanhoitoon. Harvinainen otus – melkein kuin ahma.

Etlari = Lahdessa ilmestyvä sanomalehti Etelä-Suomen Sanomat.

Etälevikki = Päälevikin ulkopuolella oleva levikki.

 

F

Faktalaatikko = Sanomalehdissä pääjutun ja valokuvan vieressä oleva tietoruutu, joka erottuu taiton avulla. Sisältää usein tiedonpalasia tiiviissä muodossa kyseisestä aiheesta. Nykyään voivat käsitellä erittäin yleishyödyllisiä taitoja, kuten ”Miten keität kahvia?” tai ”Mitä pitäisi huomioida käsihygieniassa?”

Fikseri = Ulkomailla työskentelevää kotimaista toimittajaa avustava henkilö, joka muun muassa tulkkaa käännökset yhteiselle kielelle sekä järjestelee tarvittaessa muitakin asioita. Jos on oikein taitava hommissaan, toimittajan ei tarvitse itse huolehtia mistään, vaan voi tarvittaessa nostaa jalat pöydälle.

Formaatti = Lehden muoto ja koko, kuten esimerkiksi broadsheet tai tabloid.

Freelancer, Free, Friikku = Vapaa toimittaja tai vapaa journalisti. Toimittaja, jolla ei ole pysyvää työsuhdetta, vaan työskentelee toimeksiantoina. 

 

H

Haamukirjoittaja = Henkilö, joka kirjoittaa jollain muulla nimellä tai jonkun muun puolesta.

Handout = Medioille ja julkaisijoille jaettava tiedotekuva, jonka voi julkaista yleensä vain kyseistä uutista käsittelevässä lehtijutussa. Handout-kuvia jakavat organisaatiot, joilla on tavoitteena saada medianäkyvyyttä, kuten mm. urheiluorganisaatiot, ympäristöjärjestöt ja julkinen hallinto.

Henkilöjuttu = Juttu, joka tehdään tietyn aiheen sijaan jostain henkilöstä. Henkilöjuttuun kaivetaan usein haastattelun lisäksi tietoa myös muista lähteistä. Parasta on, jos haastateltavalla on takataskussaan tukku hulvattomia sitaatteja, aivan kuten Seppo Rädyllä, Björn Wahlroosilla tai Timo Soinilla.

Huomioarvo = Prosenttiluku, joka kertoo kuinka suuri osuus kohderyhmästä on huomannut mainoksen.

Hyvä lehtimiestapa = Termi, jolla kuvataan niitä eettisiä ohjeita, joka on tarkoitettu lehdistön itsesääntelyä varten. Tosi vanha ja sukupuolittunut ilmaus.

Höblä = Hufvudstadsbladet. Tästä aviisista osa toimittajista ei kykene kuin lukemaan otsikon ja selaamaan kuvat.

 

I

Immersio = Voimakas eläytyminen median sisältöön.

Info = Tiedotustilaisuus, pressi. Uutispäälliköt ja osastojen esimiehet valitsevat näistä kiinnostavammat toimittajien riesaksi. Median murroksen myötä yhä harvinaisempi osa toimittajan työviikkoa. Ennen muinoin tilaisuuden jälkeen kollegan kysymys usein oli: ”No, oliko hyvät tarjoilut?”

Ingressi = Lehtijutun ensimmäinen kappale tai johdantokappale. Pitäisi olla kiinnostava, jotta lukijat jaksavat kahlata artikkelin loppuun asti. Tässäkin kaiketi hyvin suunniteltu on vasta puoliksi tehty.

Insertti = Televisio- tai radio-ohjelmaan nauhalle tai filmille tehty ohjelman osa, joka leikataan kokonaisuuden sisään. Tyypillisiä muun muassa uutisissa ja ajankohtaislähetyksissä. Yleensä mielenkiintoisempaa materiaalia kuin ylipitkät live-haastattelut.

Iso Paja = Yleisradion entinen päärakennus Helsingin Pasilassa. Yle muutti tiloista pois 2017 ja nykyisin tila toimii VR:n pääkonttorina.

 

J

Jatkojuttu = Seurantajuttu, joka tehdään samasta aiheesta kuin edellispäivän pääuutisaihe tai tärkeä aihe. Juttu on tehtävä, koska aiheen tiedetään joka tapauksessa herättävän suurta mielenkiintoa. Hyvät näkökulmat ovat tässä kohtaa tarpeen.

Journaali = Erikoisalan aikakauslehti. Akateemisessa maailmassa myös tieteellisten viittausten viidakko.

Journalistin ohjeet = Journalistiliiton laatima eettinen ohjeistus toimittajan työtä tekeville. Tuorein ohjeistus on vuodelta 2011. Pitäisi kuulua automaattisesti toimittajien työkalupakkiin. Ei kuitenkaan mitään kymmeneen käskyyn verrattavaa, koska kukaan ei osaa näitä ulkoa.

Julkisen sanan neuvosto (JSN) = Joukkoviestintäalan julkaisijoiden ja toimittajien itsesääntelyelin. Vuonna 1968 perustettu JSN tulkitsee vain ”hyvää journalistista tapaa”, eli se ei varsinaisesti käytä julkista valtaa. JSN:lle voi valittaa tiedotusvälineiden tekemistä jutuista, minkä jälkeen se antaa joko langettavan tai vapauttavan päätöksen.

Juttukeikka = Työtehtävä, jossa ollaan tekemässä juttua jossain toimiston ulkopuolella. Voi tarkoittaa tiedotustilaisuutta, erikseen sovittua haastattelua tai pahimmillaan haastateltavien etsiskelyä kaupungilla. Juttukeikkoihin pätee sama sääntö kuin ihmisiinkin: toiset ovat puuduttavampia ja väsyttävämpiä kuin toiset.

Juttupalkkio = Freelancerille tai avustajalle maksettava korvaus tehdystä jutusta. Summaan tarvitsisi loppuun usein vähintään yhden nollan lisää.

Juttuvaihto = Samaan konserniin kuuluvien tai muutoin yhteistyötä tekevien sanomalehtien, jossa sisällöltään samoja juttuja julkaistaan eri lehdissä. Kiinnostavimpia juttuja tarjotaan julkaistaviksi siis eri paikkoihin. Viime vuosina yleistynyt käytäntö esimerkiksi maakuntalehdissä. Heavy usereille voi aiheuttaa sitä, että artikkeli vaikuttaa tutulta, kunnes muistaa, että olikin lukenut sen jo toissa viikon tiistaina jostain toisesta lehdestä.

Juttuvinkki = Yleisövihje eli juttuaihe, johon toimittaja saa ehdotuksen joltain muulta ihmiseltä. Näitä voi saada kasapäin tiedottajien lisäksi myös tuttavien tuttavilta kissanristiäisissä.

Jättöaika = Ajankohta, johon mennessä ilmoitusaineisto on toimitettava lehteen, jotta ilmoitus voidaan julkaista määrättynä päivänä ilmestyvässä numerossa.

 

K

Kainalojuttu = Lehdessä pääjutun vieressä oleva samaan aiheeseen liittyvä lyhyempi juttu.

Kainari = Sanomalehti Kainuun Sanomat.

KaVi = Kaakon Viestintä, johon kuuluvat mm. Kymen Sanomat, Kouvolan Sanomat ja Etelä-Saimaa.

Kasisatanen = Sanomalehdessä lyhyt, yhden palstan juttu, jonka mitta on noin 800 merkkiä. Tällaista rustatessa ei kannata miettiä Pulitzer-palkintoja.

Keskari = Sanomalehti Keskisuomalainen.

Kesätoimittaja, Kesuri = Kesätyöläinen, joka on töissä useimmiten touko-kesäkuussa. Työpaikkailmoitukset näihin tehtäviin ovat aikaistuneet vuosi vuodelta, nykyisin haku on useimmiten käynnissä jo edeltävän vuoden syksyllä.

Kirjeenvaihtaja = Ulkomailla vakituisesti asuva ja työskentelevä toimittaja, jonka pääsääntöisenä tehtävänä on raportoida asuinmaansa ja -paikkansa uutisista ja ilmiöistä. Titteli kalskahtaa menneeltä maailmalta.

Kirjoituskammo = Tilanne, jossa tekstiä ei tunnu syntyvän, vaikka mikä olisi ja deadline lähestyy. Voi johtua liiallisesta kiireestä tai ylivoimaisesta itsekritiikistä. Pitkäkestoisena ongelma voi aiheuttaa myös uhan työsuhteen katkeamisesta.

Kivijalka = Sanomalehdessä sivun alareunaan taitettu, koko sivun levyinen juttu.

Kolumni = Aikakauslehdessä tai aikakauslehdessä säännöllisesti ilmestyvä kirjoitus, jossa esitetään mielipiteitä jostain ajankohtaisesta aiheesta. Kolumnistit kilpailevat nykyään siitä, kuka pystyy kaikkein hurjimpaan ylitulkintaan ajankohtaisista aiheesta klikkien toivossa.

Kärkilause = Journalistisessa tekstissä jutun ensimmäinen lause. Passiivia ja kieltomuotoja tulisi tässä kohtaa välttää. Myös lyhyt ja ytimekäs. Erinomaisen laatiminen on siis hemmetin hankalaa.

Kärkkäri = Kärkimedia eli 32 mediayhtiön omistama myynti- ja markkinointiorganisaatio.

Käsijakelu = Julkaisujen kädestä käteen jakelua tietyssä jakelupisteessä, kuten esimerkiksi metroasemalla.

 

L

Lausuntoautomaatti, Mielipideautomaatti = Henkilö (esim. yhteiskunnallinen vaikuttaja tai julkisuuden hahmo), joka osaa antaa värikkäitä kommentteja mistä tahansa aiheesta. Journalistien salaisia suosikkeja.

Layout = Taitto, eli painotuotteen ulkoasun suunnittelu ja toteutus.

Levikki = Kuvaa sitä, kuinka paljon lehtiä on päätynyt lukijoille. Levikintarkastuksen määrittämä levikki kertoo, kuinka monta numeroa tilattua, irtonumerona ostettua, sekä jäsenyyden että rekisteröidyn asiakkuuden perusteella saatua kappaletta yhdellä numerolla on keskimäärin ollut tarkastusvuonna.

Levikkialue = Alue, jolla painettu lehti ilmestyy.

Liehureuna = Tasaamaton palstan reuna lehdessä.

Lukija-asiamies = Henkilö, joka toimii sovittelijana sanomalehden ja lukijoiden välisissä kiistoissa sekä auttaa lukijoita lehden journalistiseen liittyvissä asioissa. Harvinainen nykyään, mutta Yleltä löytyy vuorovaikutuspäällikkö tai nuorekkaasti #yletyyppi

Lukijakerroin = Yhden numeron lukijoiden keskimäärä.

Lukijamäärä = Kuvaa sitä, kuinka paljon lehdillä on lukijoita. Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT) lukijatutkimuksen päätulos on arvio siitä, kuinka monta tuhatta lukijaa lehdellä on keskimäärin.

Lukijaprofiili = Kaikista sanoma- tai aikakauslehden lukijoista muodostettu kokonaiskuva. Lopputuloksena voi monesti olla 27,5-vuotias osin naimissa oleva, rivi- ja kerrostalossa samanaikaisesti asuva pohjoisespoolaismies tai -nainen, jolla on 2,5 koiraa.

Luottotoimittaja = Ulkopuolisen ilmaisu toimittajasta, jonka hän tuntee tavanomaista paremmin tai johon hän kokee omaavansa keskimääräistä lämpimämmät suhteet. Monesti voi olla vain niin, että luottotoimittaja ei tiedä olevansa luottotoimittaja.

Lähdesuoja = Estää viranomaista saamasta selville, kuka (nimetön lähde) on paljastanut tiedon tiedotusvälineelle. Edistää sananvapautta. Lähdesuoja voidaan murtaa oikeudessa vain erittäin painavin syin.

Lähdeverkosto, kontaktiverkosto = Joukko ihmisiä, joilta toimittaja saa säännöllisesti tietoja tai paljastuksia.

Lööppi = Epämuodollinen ilmaisu sanomalehteä, tyypillisesti vielä iltapäivälehteä, mainostavalle julisteelle.

 

Lue myös: Uutispäällikön vinkit viestijälle - miten voit mokata viestisi
Viestijä voi pahimmassa tapauksissa sabotoida oman viestinsä heti yhteydenoton alkumetreillä. Uutispäällikkö Mimma Lehtovaara kertoo 10 loistavaa tapaa ärsyttää toimittajaa.



M

Maakuntalehti = Yleisnimitys pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseville keskisuurissa tai pienissä kaupungeissa ilmestyville sanomalehdille.

Maikkari = MTV, Suomen suurin kaupallinen televisiokanavayhtiö.

Mainonnan eettinen neuvosto = Itsesääntelyelin, jonka tarkoituksena on ehkäistä hyvän tavan vastaista mainontaa. Ei varsinaisesti käytä julkista valtaa, vaan antaa suosituksia. Perustettiin mainosalan aloitteesta 2001.

Marketing Finland = Entinen Mainostajien liitto, joka on mainostavien yritysten edunvalvontajärjestö.

Mediaseurantapalvelu = Retriever. Ei kannata edes harkita muita.

Mediatoimisto = Yritys, joka auttaa asiakasyrityksiään tavoittamaan nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita erilaisin markkinointiviestinnän keinoin. Tyypillisesti suunnittelee mainoskampanjoita eri median kanaviin asiakkailleen. Dagmar on liikevaihdoltaan Suomen suurin.

Merkkipäivähaastattelu, Merkkari = Juttu, joka tehdään jostain julkisuuden henkilöstä tai yhteiskunnallisesta vaikuttajasta silloin, kun hän täyttää 40, 50, 60 tai 70 vuotta. Näistä jutuista on turha etsiä negatiivisia kommentteja: ikään kuin median palkinto julkkikselle siitä, että hän on nyt sattunut olemaan tunnettu.

Metadata = Digitaaliseen kuvaan istutetut taustatiedot eli digitaalisen kuvan kuvailutiedot. Niitä ovat mm. kuvaajatieto, kuvateksti, hakusanat sekä kuvan kuvausaika ja -paikka. Metadataa hyödynnetään kuvien hauissa: mitä laadukkaampi metadata, sitä helpompi kuva on löytää miljoonien kuvien joukosta.

Mixed zone = Urheilutapahtumissa alue, jossa toimittajat ja urheilijat kohtaavat niin, että media voi tehdä haastatteluita. Kiireessä voi hiki haista ja touhu voi muutenkin mennä pystypainiksi.

Moniosaajuus = Arkikieleen vakiintunut käsite, jolla kuvataan toimittajan työn muuttumista siihen, että juttuja tehdä useisiin eri kanaviin, kuten televisioon, radioon, nettiin sekä sanomalehteen. Toimituksen johdon suosikkisana.

Montaasi = Useasta kuvasta koottu kuva.

 

N

Natiivimainonta = Mediasivustolla julkaistut, artikkelia muistuttavat mainokset, joiden on tarkoitus olla luonteva osa sisältöä. Julkaisun yhteydessä on ilmaistava selkeästi, että kyse on kaupallisesta - eikä siis journalistisesta - sisällöstä.

Nekrologi = Muistokirjoitus. Osasta tunnettuja ihmisiä näitä on kirjoitettu etukäteen, jotta ne saataisiin julkaistua mahdollisimman nopeasti kuoleman jälkeen.

Nettiversio = Juttu, joka tehdään ainoastaan nettijulkaisua varten. Sähkekieli yleistä, joskin tänä päivänä myös nettiversiot voivat olla pitkiä, syventäviä artikkeleita.

Noutolehti = Itse noudettavissa oleva ilmainen lehti.

Näköislehti = Painetun aikakaus- tai sanomalehden numerosta tehtyä tiedosto, joka jaetaan sähköisesti lehden tilaajille. Toimituksellinen aineisto ja ilmoitukset ovat samat kuin paperilehdessä.

 

O

Ohjelmaympäristö = Usean tv-ohjelman muodostama sisällöltään samanhenkinen kokonaisuus, jota hyödynnetään mainosajan myymisessä.

Oikaisu = Lehden tai muun tiedotusvälineen julkaisema juttu, jossa korjataan aiempi tieto oikeelliseksi. Oikaisua voi vaatia yksityishenkilö, yritys, yhteisö tai viranomainen. Tiedotusväline on myös velvollinen oikaisemaan julkaisemansa virheellisen tiedon viipymättömästi. Toimittajille yhtä vastenmielinen asia kuin monen toimihenkilön maanantaiaamu.

Osarikausi = Ajanjakso, jolloin pörssiyritykset julkistavat osavuosikatsauksiaan. Pahimmillaan samalle päivälle voi osua jopa 25:n eri yrityksen tulosjulkistusta. Taloustoimittajille neljä kertaa vuodessa toistuvat olympialaiset.

 

P

Paikallislehti = Yleisnimitys sanomalehdille, jotka painottavat uutisoinnissaan paikallisuutisten raportointia.

Paikallistaminen = Valtakunnallista aihetta käsittelevän jutun muokkaaminen lähemmäksi lukijaa niin, että se tehdään uusiksi kuvaamalla aiheen vaikutuksia paikallisella alueella. Tuttu käytäntö esimerkiksi maakuntalehdissä.

Pakina = Lyhyehkö ja humoristissävytteinen kirjoitus, joka ilmestyy säännöllisesti sanoma- tai aikakauslehdessä.

Pakinoitsija = Henkilö, jonka kirjoittaa johonkin julkaisuun pakinoita. Erittäin harvinainen Suomessa, voidaan laskea yhden käden sormilla. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on Jukka Ukkola Suomen Kuvalehdestä.

Palstanpää = Palstantäyte eli lyhyt uutinen, joka koostuu yhdestä tai kahdesta kappaleesta. Näitä tehdessä kannattaa olla miettimättä Bonnier-palkintoja.

Paritonninen = Sanomalehdessä keskipitkä juttu, jonka mitta on noin 2000 merkkiä. Näitä kirjoittaessa jää usein askarruttamaan se, mitä kaikkea tietoa pitäisi jättää jutusta pois.

Peruskaura = Rutiinihomma. Yleistoimittajille soittokierrokset edustavat juuri tätä. Nämä eivät tekemällä lopu.

Pihtiputaan mummo = Kuvaannollinen henkilö, jota käytetään tavalliseen ihmiseen rinnastettavana tapauksena. Monesti kyseistä hahmoa käytetään arkikielessä vertauskuvana sille, ettei journalistisesta tekstistä tulisi liian monimutkaista ja vaikeasti ymmärrettävää. Jokaisen toimittajan hyvän päivän tuttu.

Puffi = Ilmaisu joko tiedotteesta tai julkaistusta uutisjutusta, joka katsotaan liian mainossävytteiseksi.

Puoluelehti = Nimitys sanomalehdestä, jonka toiminta on nivoutunut jonkun poliittisen puolueen ympärille. Tällaisia ovat Suomessa mm. Demokraatti  (SDP), Verkkouutiset tai Nykypäivä (Kokoomus), Suomen Uutiset (Perussuomalaiset), Suomenmaa (Keskusta) ja Kansan Uutiset (Vasemmisto). Useamman puoluelehden lukeminen saman päivän aikana voi aiheuttaa päänsärkyä!

Päivystävä dosentti = Halveeraavan sävyn julkisen sektorin asiantuntijoista, kuten esimerkiksi virkamiehistä. Tällaisten henkilöiden kännynumeroita löytyy omista puhelinluetteloista loputtomasti.

Päivälehti = Päivittäin ilmestyvä sanomalehti. Seuraavana päivänä jo maailman vanhinta materiaalia, joka on verrattavissa takansytykkeeseen.

Pääotsikko = Tekstin ykkösotsikko, joka on alaotsikon yläpuolella. Voi olla hyvin informatiivinen ja kertoa jutusta jo kaiken, kuten esimerkiksi: ”Haukuttiin Sally Spectraksi – metsuri löi heti!”

Päätoimittaja = Tiedotusvälineen, kuten lehden tai radiokanavan, vastaava toimittaja. Suurissa medioissa päätoimittajia voi olla enemmän kuin yksi, jolloin käytetään nimitystä vastaava päätoimittaja.

Pöllölaakso = MTV:n toimitalo Helsingin Pasilassa. Nykyään maikkarin pöllöt asustavat Vallilassa, mutta Pöllölaakson sijainnista taitaa olla vielä eriäviä mielipiteitä.

 

R

Reportaasi, Reppari = Keskimääräistä pidempi, kuvaileva juttu. Laaja, kuvista ja tekstistä koostuva juttukokonaisuus. Tunnelman luominen tärkeää. Tässä taidelajissa hyvät kirjoittajat erottuvat hieman paremmista.

Rights managed (RM) = Kuva, joka ostetaan vain tiettyä, rajattua käyttötarkoitusta varten. RM-kuvan hankinta voi tarkoittaa kertajulkaisuoikeutta. Hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käyttökohde sekä käyttöaika. Yleisin ostotapa julkaisijoiden eli tiedotusvälineiden keskuudessa.

Royalty free (RF) = Julkaisuvapaa kuva, jonka ostaessaan asiakas saa kuvaan rajoittamattoman käyttöoikeuden. RF-kuvan hinnoitteluperuste liittyy useimmiten vain kuvan käytön laajuuteen sekä mahdollisesti myös tiedostokokoon. Yleensä RF-kuvissa kuvan käyttöä eri medioissa ei ole rajoitettu. Useimmiten RF-kuvien käytön vapaus tarkoittaa sitä, että myös muilla tahoilla on mahdollisuus hankkia sama kuva. Yleisin ostotapa sellaisille yrityksille ja organisaatioille, jotka eivät ole tiedotusvälineitä.

Rubari, Rubriikki = Otsikko

Ruutu = Valokuva

 

S

Sanomatalo = Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva lasinen toimistorakennus, jossa sijaitsevat mm. Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien toimitukset. Alakerrassa sijaitsi 2010-luvun puoliväliin asti legendaarinen Painobaari, jossa talvehti toimittajia koko joukko.

Seiska = 7 Päivää -juorulehti. Tyypillisesti julkaisu, jonka aiheista monet ihmiset tietävät paljonkin, vaikka eivät koskaan myönnä kyseistä lehteä lukevansa.

Siteeraus = Juttu, joka on tehty toisen tiedotusvälineen uutisen perusteella tai tietoihin nojaten. Alkuperäisen jutun lähde on syytä mainita siteerauksen alkupuolella ja suora linkki juttuun on oltava, jos alkuperäinen versio on luettavissa netissä. Ehkä helpoin juttu kirjoittaa, koska ei tarvitse muuta kuin hieman editoida sekä muuttaa hieman sanajärjestystä.

Skuuppi = Epämuodollinen termi, joka tarkoittaa suurta uutista, jymyuutista. Usein yllättävä paljastus, joka tulee ainutlaatuisesta lähteestä. Monesti muut tiedotusvälineet siteeraavat tätä juttua. Kenelläkään toimittajalla ei ikinä ole tarpeeksi aikaa omien skuuppien tekemiseen. 

Soittokierros = Työtehtävä, jonka suorittaa tyypillisesti päivystysvuorossa oleva toimittaja. Sisältää rutiininomaisia soittoja viranomaisille. Puhelun aikana tiedustellaan vain, onko tapahtunut mitään uutta uutisoitavaa. Eräänlainen journalismin Siperia.

Sopuli = Halveeraavan sävyn ilmaisu toimittajasta, jonka entinen presidentti Mauno Koivisto lanseerasi ensi kerran 1980-luvulla. Esiintyy edelleen aika ajoin julkisessa keskustelussa. Sanan käyttö (ainakin kasvotusten keskusteltaessa) saa varmasti toimittajan takajaloilleen.

Spotti = Yksittäinen, jollakin mainoskatkolla lähetetty tv-mainos.

STT Pro = Viestinnän suunnittelutyökalu, josta näkee STT:n päivälistan eli media-agendan useita päiviä ja viikkoja etukäteen. Kaikki Suomen merkittävät uutistoimitukset käyttävät STT Prota uutistoiminnan suunnittelussa. Hyödyllinen apuväline kaikille mediaviestintää tekeville ammattilaisille.

Syväkurkku = Nimettömänä pysyvä lähde, joka kertoo paljastuksia toimittajalle. Termi on saanut alkunsa 1970-luvun Watergate-skandaalista.

Sähkekieli = Kirjoitustapa, jota suositaan sähköisen median, kuten tv-, radio- ja nettiuutisten tekemisessä. Tyypillisesti esimerkiksi verbimuodossa suositaan imperfektin sijaan perfektiä.

 

T

Tabloidi = Sanomalehden ulkoasuformaatti, joka on noin puolet niin kutsutusta broadsheet-formaatista. Tabloidit ovat yleistyneet 2010-luvulla ja nykyisin iltapäivälehtien lisäksi myös Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet ovat tabloideja.

Talsa = Verkkolehti Taloussanomat

Taustatilaisuus, ”Off the record” -tilaisuus = Tapahtuma, jossa kerrotaan toimittajille tietoa kuitenkin niin, ettei siitä ainakaan välittömästi ole tarkoitus tehdä juttua. Työnantajat saattavat usuttaa toimittajia tilaisuuksiin vapaa-ajallaan, kun taas normaalit ihmiset haluaisivat tehdä vapaa-ajallaan jotain muuta kuin töitä.

Tekijänoikeus = Teoksia ja niiden luojien oikeuksia suojaava laki. Tekijänoikeus suojaa henkilöiden oikeuksia, joiden luovan työn tuloksena on syntynyt teos. Laki suojaa henkisen omaisuuden oikeuksia. Tekijänoikeus mahdollistaa oikeuden tuottaa teoksesta kappaleita, hallinnoida sen moraalisia ja taloudellisia oikeuksia sekä saattaa teos yleisön saataville eli julkaista.

Teleprompteri = Tv-uutisissa suurikokoista käsikirjoitusta tv-kameran linssin eteen heijastava laite. Välillä uutisankkurin pitää luntata papereista, kun järjestelmä jumittuu.

Tiedote = Asiapohjainen teksti, jota voi suunnata tiedotusvälineiden lisäksi myös muille sidosryhmille. Useimmiten lyhyehkö teksti, ja niitä lähettävät varsinkin yritykset, yhteisöt ja viranomaiset. Toimittajille työmateriaalia, josta on tarvittaessa helppo muokata juttu.

Tiedotejakelupalvelu = STT Info. Markkinoiden paras keino saada omat tiedotteet julkaistavaksi ja toimittajien luettavaksi. Sopii nykyisin myös pörssitiedottamiseen.

Toimitusjärjestelmä = Tietokoneessa oleva sähköinen työympäristö, jossa toimittajat tekevät ja editoivat juttuja sekä myös lukevat uutismateriaalia. Tietojärjestelmän romahtaminen aina silloin tällöin on hetkellinen katastrofi. STT Infon avulla pystyt lähettämään tiedotteet myös toimitusjärjestelmiin.

Toimituspäällikkö = Johtaa päätoimittajan rinnalla sanomalehden tai muun tiedotusvälineen toimitustyötä. Toimituksen esimiehenä vastaa myös suurista linjoista ja suurissa medioissa voi olla useampia toimituspäälliköitä. Yleensä pelottavan tarkasti perillä ajankohtaisista asioista.

Toimitussihteeri = Sanoma- tai aikakauslehdissä juttujen editoinnista, kokoamisesta ja suunnittelusta vastaava toimittaja. Ehkä toimituksen epäkiitollisin työtehtävä.

Traficom = Sähköisen viestinnän ja tietoyhteiskuntapalvelujen yleinen hallintoviranomainen, joka vastaa muun muassa viestintäverkkojen teknisestä toimivuudesta sekä viestintämarkkinoiden taloudellisesta valvonnasta. Aiemmin tunnettiin nimellä Viestintävirasto. Sitä ennen edeltäjä oli Telehallintokeskus.

TTT-läinen = Tarvittaessa töihin tuleva eli osa-aikaisesti työskentelevä.

Tuotesijoittelu = Mainonnan muoto, jossa mainostettava on sisällytetty esimerkiksi elokuvaan, televisio-ohjelmaan tai radio-ohjelmaan. Nykyään pakollista ainakin suosituimmissa reality-ohjelmissa – toisinaan niin ilmiselvää, että varoitus voitaisiin muuttaa muotoon ”Tuotesijoittelu sisältää tv-ohjelmaa”.

Turkkari = Turun Sanomat.

Tutkiva journalismi = Perusteellista ja kriittistä journalismia, jonka tekeminen on työlästä ja joka vie paljon aikaa. Luonteenomaista on paitsi tutkittavien asioiden yhteiskunnallinen merkitys myös niiden arkaluonteisuus julkisuudelle. Taitolaji, johon kaikki toimittajat eivät pysty.

Työkierto = Siirtyminen väliaikaisesti toiselle osastolle tai toisen työnantajan palvelukseen niin, että uusien työtehtävien kautta pystyisi laajentamaan asiantuntemustaan tai kehittämään kokonaan uusia ominaisuuksia. Tarkemmin ajateltuna uskaliasta siirtymistä pois omalta mukavuusalueelta.

 

U

Usari = Verkkolehti Uusi Suomi.

Uutisankkuri = Tv-uutisten uutislukija.

Uutishaukka = Uutistoimittaja, joka seuraa haukkavuoronsa aikana silmät tarkkana uutistoimitukseen eri tahoilta tulevaa virtaa eli muun muassa sähköpostia ja verkkoa ja saalistaa uutisaiheet jatkokäsittelyyn. Vastaavan tyylinen kuumottava työ löytyy Helsingin Sanomista, jossa toimenkuva on nimetty työpisteen mukaan Liekkipenkiksi.

Uutispimento = Tilanne, jossa jokin merkittävä aihe on jäänyt muiden uutisaiheiden varjoon. Kaikkien tiedottajien suuri murheenkryyni.

Uutispäällikkö = Toimituksen esimies, jolla on useimmiten vastuu päivittäisen uutistyön johtamisesta ja ohjaamisesta. Suurissa tiedotusvälineissä on tyypillisesti useampia uutispäälliköitä. Ihminen, joka saa palkkaa siitä, että usuttaa muita tekemään töitä.

 

V

Verkkolehti = Tiedotusväline, joka julkaisee sisältöä ainoastaan netissä. Ulkomailta löytyy menestystarinoita, kuten Buzzfeed Yhdysvalloissa sekä El Confidencial Espanjassa. Suomessakin yhä yleisempää.

Voitelu = Halveeraavan sävyn ilmaus toimenpiteille, jolla toimittajien riippumattomuuteen yritetään vaikuttaa. Selkeästi vähenemään päin koko 2000-luvun ajan, mutta varsinkin takavuosina saattoi tarkoittaa esimerkiksi erittäin kosteita ulkomaanmatkoja tai hiihtoreissuja Lappiin.

Yleistoimittaja = Journalisti, jonka työsarka aihealueineen on toimituksessa hyvin laaja: pystyy tekemään juttua aiheesta kuin aiheesta. Tunnetaan myös kiertoilmauksella ”yleislääketieteen erikoislääkäri”.

 

Jos haluat oppia lisää siitä, miten toimittajien kanssa kannattaa viestiä, lataa oppaamme alta:

Medisuhteiden ABC -opas

 

Aiheet: tiedote ja tiedottaminen, mediaviestintä, lehdistötilaisuus, kuvat, asiantuntijaviestintä

Maunu Anhava

Kirjoittaja Maunu Anhava

Maunu työskenteli syksyyn 2020 asti STT Viestintäpalveluiden ja Lehtikuvan kuvamyynnin liiketoimintapäällikkönä.