STT Viestintäpalvelut blogi

Hyvä tiedote pysäyttää, herättää lukijan kiinnostuksen ja nousee uutiseksi. Median murroksesta huolimatta perinteinen tiedote on edelleen elintärkeä työkalu uutistoimitukselle. Tässä artikkelissa käymme läpi kahdeksan vinkkiä hyvän tiedotteen laatimiseen. 

Maineen rakentaminen kestää 20 vuotta, mutta sen voi menettää 5 minuutissa. Näin on lausunut sijoittajaguru Warren Buffett, ja on täysin oikeassa.

Kun organisaatio joutuu julkisuuskriisiin, mitataan johdon ja viestijöiden kykyä reagoida. Kriisiviestintä tulee hoitaa huolella, oli kriisin laajuus miten suuri tahansa. Luottamus, avoimuus, lämpö, läpinäkyvyys ja tunnemaisema ovat asioita, joita kriisiviestinnän pitää viestiä ulospäin.

Generatiivinen tekoäly on noussut tulevaisuusvisiosta jokapäiväiseksi työkaluksi. AI:n uskotaan muuttavan monta toimialaa ja työtehtävää radikaalisti lähitulevaisuudessa. Millainen vaikutus tekoälyllä on mediaviestintään ja etenkin tiedottamiseen?

Tiedotteen vastaanottajat on seulottu, otsikko on hinkattu houkuttelevaksi ja lisätietojen antaja odottaa tärisevin käsin puhelimen ääressä. Painat lähetä-nappia, ja lehdistötiedote lähtee matkaan. Mitä sen jälkeen oikeastaan tapahtuu? Entä miten tiedotteesta syntyy uutinen?

Yrityskaupat vaativat hurjasti työtä ja lopputulos on sekä ostajalle, myyjälle että siirtyvän liiketoiminnan edustajille äärimmäisen tärkeä. Miten herkästä asiasta kuten yrityskaupasta voi viestiä medialle siten, että toimittajien kiinnostus herää?

Yritysviestintä on menestyvän liiketoiminnan edellytys. Jos haluaa toimia menestyksekkäästi, on kerrottava asioistaan ulospäin. Hakoteillä on yritysjohtaja, joka ajattelee, että "mehän toimimme B2B-sektorilla ja tunnemme jokaisen asiakkaamme, ei meidän tarvitse näkyä julkisuudessa". Todellisuudessa avoin ja aktiivinen viestintä on tärkeää kaikille yrityksille, riippumatta siitä, ketkä ovat heidän asiakkaitaan tai millä alalla he toimivat. Pahin moka on, jos jätetään kokonaan viestimättä.

Lehdistötiedotteen tekemiselle ei ole kiveen hakattuja sääntöjä. Toimittajat ovat kuitenkin kiireisiä ja parhaita käytäntöjä noudattamalla varmistat, että tiedote palvelee heitä parhaalla mahdollisella tavalla. Näiden ohjeiden ja lehdistötiedotteen mallin avulla varmistat, että vastaanottajat saavat tiedotteesta kaikki tarvittavat tiedot ja todennäköisemmin myös kiinnostuvat sen sisällöstä.

Ansaitun medianäkyvyyden saaminen on taattua vain harvoille tahoille. Jos olet pääministeri, presidentti tai kuninkaallinen, viestin läpisaanti käy yleensä helposti. Muiden kannattaa optimoida omassa viestinnässään muutama seikka, jotta läpimenon mahdollisuudet paranisivat. Tässä kirjoituksessa nostamme esille näkökulmia, jotka kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa viestilleen ansaittua medianäkyvyyttä. Kirjasimme tekstiin mukaan myös havainnollistavia esimerkkejä tiedotteista, jotka ovat saavuttaneet medianäkyvyyttä.

Viestintää ei tehdä tyhjiössä. Viestinnän tekijällä on aina käytössään erilaisia kanavia, niiden teho ja tavoittavuus muuttuu jatkuvasti ja samoin kehittyvät tavat tehdä viestintää. Termi mediaympäristö kertoo tästä kokonaisuudesta ja sen kokonaiskuva on hyvä tuntea.

Viestintään liittyvät termit menevät alaan perehtymättömällä usein hiukan sekaisin. Tästä syystä koimme tarpeelliseksi määritellä ne selkeästi. Tässä tekstissä syvennymme mediaviestinnän ja ansaitun medianäkyvyyden kokonaisuuksiin.