STT Viestintäpalvelut blogi

Viestintää ei tehdä tyhjiössä. Viestinnän tekijällä on aina käytössään erilaisia kanavia, niiden teho ja tavoittavuus muuttuu jatkuvasti ja samoin kehittyvät tavat tehdä viestintää. Termi mediaympäristö kertoo tästä kokonaisuudesta ja sen kokonaiskuva on hyvä tuntea.

Viestintään liittyvät termit menevät alaan perehtymättömällä usein hiukan sekaisin. Tästä syystä koimme tarpeelliseksi määritellä ne selkeästi. Tässä tekstissä syvennymme mediaviestinnän ja ansaitun medianäkyvyyden kokonaisuuksiin. 

Lehdistötiedotteen tekemiselle ei ole kiveen hakattuja sääntöjä. Tiedote on mediaviestinnässä kuitenkin niin vakiintunut viestintäkeino, että oikean rakenteen noudattaminen on tärkeää, jotta sisältö pääsee esille. Näiden ohjeiden ja lehdistötiedotteen mallin avulla varmistat, että vastaanottajat saavat tiedotteesta kaikki tarvittavat tiedot ja todennäköisemmin myös kiinnostuvat sen sisällöstä.

Uusi huipputuote on valmistunut tuotantolinjastolta, ja on tuotelanseerauksen aika. Onnistunut lanseeraus voi näkyä suoraan myyntiluvuissa, mutta se voi myös nostaa yhtiön profiilia ja auttaa luomaan yrityksestä halutunlaista kuvaa pitkällä aikavälillä. Mediaviestintä kannattaa usein sisällyttää tuotelanseeraukseen – ja yhtä lailla uuden palvelun lanseeraukseen.

Maineen rakentaminen kestää 20 vuotta, mutta sen voi menettää 5 minuutissa. Näin on lausunut sijoittajaguru Warren Buffett, ja on täysin oikeassa.

Kun organisaatio joutuu julkisuuskriisiin, mitataan sekä johdon että viestintäosaston kykyä reagoida. Kriisiviestintä tulee hoitaa huolella, oli kriisin laajuus miten suuri tahansa. Luottamus, avoimuus, lämpö, läpinäkyvyys ja tunnemaisema ovat asioita, joita kriisiviestinnän pitää viestiä ulospäin.

Lähes kaikki suuret organisaatiot lähettävät säännöllisesti tiedotteita. Mutta mikä on perimmäinen syy sille, että tiedottaminen on yhä niin laajalle levinnyt käytäntö? Mikä on tiedottamisen rooli viestinnässä vuonna 2023?

Lyhyt vastaus on, että tiedottamisella on edelleen keskeinen rooli mediaviestinnässä, brändin rakentamisessa ja luottamuksen herättämisessä.

Kesä hiljentää uutisrintamaa, mutta toimitukset eivät mene kiinni. Kesällä monet mediaa kiinnostavat yhteiskunnalliset prosessit ja toimijat kuten eduskunta, virastot ja julkinen hallinto ovat kiinni. Oikeudenkäynnit, tiedotustilaisuudet ja julkistukset ovat tauolla. Uutissisällön painopiste muuttuu, toimituksissa on enemmän aikaa ja tarvitaan myös vastapainoa ”koville” aiheille. Ole siis luova, tiedota ja tarjoa medialle aiheita myös kesällä. 

Hyvä lehdistötiedote herättää kiinnostuksen heti alussa, koskettaa laajaa joukkoa tavallisia ihmisiä ja on tehty oikean rakenteen mukaisesti. Listaamme tässä kirjoituksessa esimerkkejä meidän mielestämme toimivista mediatiedotteista.

Kiireisten toimittajien saaminen tiedotustilaisuuteen voi tuntua toivottomalta. Tapahtumajärjestäjän ensimmäinen huoli on, tuliko kutsu mediatilaisuuteen edes huomioiduksi. Kyllä tuli! Vaikka STT:lle saapuu satoja sähköposteja päivittäin, kaikki viestit luetaan. Tapahtumajärjestäjän kannalta ei kuitenkaan riitä, että kutsu tulee luetuksi. Tiedotustilaisuuteen toivotaan myös osallistujia. Miten siinä onnistutaan?

STT:n uutispäällikkö Mimma Lehtovaara törmää joka ikinen päivä tilanteisiin, jossa viestijä aloittaa keskustelun triviaaleilla asioilla ja kysymyksillä, jotka vain vievät toimittajan aikaa. Viestijä voi pahimmassa tapauksissa sabotoida oman viestinsä heti yhteydenoton alkumetreillä, jos perusasiat eivät ole tuttuja. Tuoreesta Mediasuhteiden ABC-oppaasta luet kaikki 10 loistavaa tapaa ärsyttää toimittajaa. Tässä vain pieni makupala listauksesta Mimma Lehtovaaran ohjeilla.