STT Viestintäpalvelut blogi

Maineen rakentaminen kestää 20 vuotta, mutta sen voi menettää 5 minuutissa. Näin on lausunut sijoittajaguru Warren Buffett, ja on täysin oikeassa.

Kun organisaatio joutuu julkisuuskriisiin, mitataan johdon ja viestijöiden kykyä reagoida. Kriisiviestintä tulee hoitaa huolella, oli kriisin laajuus miten suuri tahansa. Luottamus, avoimuus, lämpö, läpinäkyvyys ja tunnemaisema ovat asioita, joita kriisiviestinnän pitää viestiä ulospäin.

Lehdistötiedote kuuluu työkaluihin, joita moni organisaatio käyttää säännöllisesti ja miettimättä tarkemmin sen roolia. Yleensä tiedote jaellaan omalle markkina-alueelle ja sillä hyvä. Vaan missä tilanteissa organisaation tulisi ponnistaa koto-Suomen ulkopuolelle ja yrittää saavuttaa kansainvälistä medianäkyvyyttä?

Monissa organisaatioissa kuvat, videot ja muu brändiaineisto säilytetään edelleen Google Drivessa, SharePointissa tai muissa yleisissä pilvitallennuspalveluissa. Nämä järjestelmät ovat tehneet arjestamme sujuvaa ja mahdollistaneet tiedostojen jakamisen ilman rajoja. Ne ovat olleet välttämättömiä, jopa vapauttavia – ja pitkään ne riittävätkin.

Niiden vahvuus kuitenkin muuttuu taakaksi, kun aineisto kasvaa tuhansiin tai kymmeniin tuhansiin tiedostoihin: Kansiorakenteet alkavat elää omaa elämäänsä, nimeämiskäytännöt eivät toteudu ja sama kuva löytyy viidellä eri nimellä viidestä eri paikasta.

STT Kuvapankki on digitaalisen aineistonhallinnan (DAM) järjestelmä, joka on suunniteltu tätä taitoskohtaa varten. Näistä merkeistä tiedät olevasi sen tarpeessa.

STT Infon Kansainvälisen tiedotejakelun kautta suomalaisyritysten uutiset voivat löytää tiensä globaaleihin kanaviin. Näin kävi esimerkiksi Rauma Marine Constructionsin tapauksessa, kun sen korvettihankkeen tiedote noteerattiin puolustusalan julkaisuissa Jane’s, Naval News ja The Defense Post. 

Esimerkki kuvaa, miten hyvin suunniteltu ja kohdennettu tiedote voi ylittää uutiskynnyksen myös erikoistuneissa kansainvälisissä medioissa. 

Mutta mitä muuta kansainvälinen media haluaa kuulla suomalaisyrityksiltä? Seuraavat viisi näkökulmaa perustuvat tuoreisiin esimerkkeihin suomalaisyrityksistä kansainvälisessä mediassa.

Yritysviestintä on menestyvän liiketoiminnan edellytys. Jos haluaa toimia menestyksekkäästi, on kerrottava asioistaan ulospäin. Hakoteillä on yritysjohtaja, joka ajattelee, että "mehän toimimme B2B-sektorilla ja tunnemme jokaisen asiakkaamme, ei meidän tarvitse näkyä julkisuudessa". Todellisuudessa avoin ja aktiivinen viestintä on tärkeää kaikille yrityksille, riippumatta siitä, ketkä ovat heidän asiakkaitaan tai millä alalla he toimivat. Pahin moka on, jos jätetään kokonaan viestimättä.

Lähes kaikki suuret organisaatiot lähettävät säännöllisesti tiedotteita. Mutta mikä on perimmäinen syy sille, että tiedottaminen on yhä niin laajalle levinnyt käytäntö? Mikä on tiedottamisen rooli viestinnässä vuonna 2026?

Lyhyt vastaus on, että tiedottamisella on edelleen keskeinen rooli mediaviestinnässä, brändin rakentamisessa ja luottamuksen herättämisessä.

Digiajassa, jolloin voimme tilata lounasaterian sekunneissa, siirtää rahaa reaaliajassa ja tehdä videopuhelun toiselle puolelle maapalloa yhdellä klikkauksella, luulisi myös kuvien käytön olevan helppoa ja vaivatonta.

Todellisuudessa se on usein kaikkea muuta: kun kuvia tarvitaan kampanjassa, viestinnässä tai myynnissä, niiden etsiminen vie aivan liikaa aikaa, käyttöoikeuksia joutuu selvittelemään kissojen ja koirien kanssa, ja tiedostot ovat hujan hajan eri paikoissa.

Tässä kohtaa STT Kuvapankki astuu esiin.

Hyvä lehdistötiedote herättää kiinnostuksen heti alussa, koskettaa laajaa joukkoa tavallisia ihmisiä ja on tehty oikean rakenteen mukaisesti. Listaamme tässä kirjoituksessa esimerkkejä meidän mielestämme toimivista mediatiedotteista, jotka saivat ansaittua medianäkyvyyttä.

 
Viestinnän mittaaminen on vaikeasti hahmotettava asia, joka mieluiten haluttaisiin saada hoidettua mahdollisimman helposti. Parasta tuntuisi olevan, jos taivaalta tippuisi paketti, josta löytyisi valmis sapluuna, mittarit ja vastaukset.

Erilaisia mittareita on vaikka kuinka paljon. Moniko näki viestini? Kirjoittiko media siitä? Muuttuiko organisaation maine?

Mutta mitä numerot oikeastaan kertovat, jos ei itse ole määrittänyt sitä, mihin niitä käyttää? Minkä toteutumista oikein mittaat? Irrallisella mittaustuloksella ei ole itseisarvoa.