STT Viestintäpalvelut blogi

STT:n uutispäällikkö Mimma Lehtovaara törmää joka ikinen päivä tilanteisiin, jossa viestijä aloittaa keskustelun triviaaleilla asioilla ja kysymyksillä, jotka vain vievät toimittajan aikaa. Viestijä voi pahimmassa tapauksissa sabotoida oman viestinsä heti yhteydenoton alkumetreillä, jos perusasiat eivät ole tuttuja. Tuoreesta Mediasuhteiden ABC-oppaasta luet kaikki 10 loistavaa tapaa ärsyttää toimittajaa. Tässä vain pieni makupala listauksesta Mimma Lehtovaaran ohjeilla. 

Lehdistötiedote on nimensä mukaisesti ensisijaisesti tarkoitettu tiedotusvälineiden eli median käyttöön. Tavoitteena on, että tiedote johtaisi halutun tiedon julkaisuun jossain muodossa. Siksi tiedote kannattaa kirjoittaa sisällöllisesti ja rakenteellisesti siten, että se kiinnostaa eritoten toimittajaa, jotta hän tekisi aiheesta jutun. Mitkä kaksi tiedotteen elementtiä ovat erityisen tärkeitä toimittajalle? 

Hyvä otsikko kertoo aina lukijallaan, mistä aiheessa on kyse ja miksi juuri tämän jutun lukemiseen kannattaa käyttää aikaa. Näin tiivistää konkaritoimittaja ja otsikkovelho Teppo Moisio näkemyksensä siitä, millainen on hyvä lehdistötiedotteen otsikko. Kokosimme tähän blogiin Moision viisi vinkkiä hyvän otsikon laatimiseen.

Törmäämme usein organisaatioihin, joilla on hankaluuksia löytää aiheita mediatiedotteisiin. Eiväthän meidän asiamme ketään kiinnosta, ajatellaan. Mutta samalla säännöllinen tiedottaminen olisi hyödyllistä. Tätä pohdintaa helpottamaan olemme koostaneet 11 esimerkkiaihetta, joista tiedote kannattaa lähettää.

Tärkeintä tiedotteessa on siinä oleva uutinen, mutta myös visuaalisuudella on oma merkityksensä. Kuva saattaa herättää tiedotteita seuraavan toimittajan tai kuvatoimittajan huomion. Hyvä kuva siis tukee tiedotteen läpimenoa. Mitä kannattaa ottaa huomioon, kun liität tiedotteeseen kuvan?

Suomalaiset luottavat yhä vankasti perinteiseen mediaan ja ovat kiinnostuneita uutisista, kertoo laaja kansainvälinen tutkimus. Tämän tiedon pitäisi motivoida mediaviestinnän ammattilaisia, joita mahdollisesti pommitetaan tiedoilla, joiden mukaan luottamus mediaan on romahtanut ja media on kriisissä. Seuraavassa esittelen Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksesta neljä tärkeää asiaa, jotka viestijän on hyvä tiedostaa.

Millaista on laadukas sijoittajaviestintä eli IR-viestintä? Millaista osaa siinä näyttelevät pörssitiedotteet?

Kysyimme asiaa kolmelta alan huippuosaajalta. Yhteistä heidän vastauksissaan on, että hyvä sijoittajaviestintä on asiallista, selkeää ja oikea-aikaista. Ja tietenkin tiedottaminen pitää hoitaa pörssin sääntöjen mukaisesti.

Mediasuhteiden vaaliminen on organisaation maineen ja menestyksen kannalta tärkeää. Hyvät mediasuhteet ovat avain medianäkyvyyteen, ja siksi meiltä kysytäänkin usein apua ja neuvoja erilaisiin tilanteisiin, joissa tavataan toimittajia tai laaditaan viestiä medialle.

STT Info -tiedotesivuston kehitystiimi tietää, miten sivustolla julkaistut tiedotteet toimivat hakukoneiden näkökulmasta ja millä logiikalla tiedotteet hakukoneilla löytyvät. Tässä blogitekstissä esittelen heidän vinkkejään siihen, miten varmistat, että tiedotteesi löytyy hakukoneista. 

Viestinnässä kannattaa huomioida paitsi journalistiset julkaisut, myös asiakas- ja yhteisömediat. Oikein tiedottamalla kaupallisistakin viestintäkanavista voi saada ansaittua huomiota, ja osa niistä tavoittaa varsin laajan yleisön. Hyvä esimerkki tästä on S-ryhmän asiakaslehti Yhteishyvä, jonka 2,2 miljoonaa lukijaa tekevät siitä Suomen suurimman aikakauslehden. Toimituspäällikkö Sanna Suokko kertoo, millaisella mediaviestinnällä voit päästä läpi Yhteishyvän tiukasta seulasta.