STT Viestintäpalvelut blogi

Tiedä, ketä lähestyt!

Mitä tiedottajan on hyvä ymmärtää ennen kuin hän lähestyy toimitustanne?

”Ainakin on hyvä tietää, ketä lähestyy. Se on ensimmäinen asia. Tämä on iso talo ja täällä on tietyt sähköpostiosoitteet ja yhteyshenkilöt eri osastoilla. Usein aiheet menevät meidän uutistyön johdon ja osastojen esimiesten kautta. Jos ei tiedä, keneen ottaa yhteyttä ja soittaa satunnaisesti vaihteeseen, se on huonompi juttu. Ne yhdistävät kelle yhdistävät.”

Vähemmän rutiinitiedotteita ja yleisiä infokutsuja. Lisää yksilöllisiä taustatilaisuuksia ja läpinäkyvyyttä. Tällaisia toiveita esitti viestijöille Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen haastattelussa.

Koronaviruspandemia myllersi hetkessä tiedotustilaisuuksien rutiineja Suomessa uusiksi. STT:n suunnitteleva uutispäällikkö Annu Marjanen kertoo, että poikkeuksellisten aikojen takia Suomessa on järjestetty aiempaa enemmän tiedotustilaisuuksia, joita toimitukset eivät ole voineet ohittaa.

Viestintäosaamisen merkitys on koronakriisin aikana yhä laajemmin ymmärretty. Aino Pajukangas Viestintätoimisto Aivelasta viittaa ProComin tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan 80 prosenttia viestintäjohtajien ja -päälliköiden työmäärä oli noussut merkittävästi.

Viestinnän merkitys korostuu kriisiaikoina. Kriisi luo myös mahdollisuuksia, joihin tarttumalla voi auttaa niin itseään kuin muita. Oivallus ja rohkea tuotannon salamannopea suuntaaminen uudelle alueelle koronakriisin alettua toi joensuulaiselle Vauhti Speedille huippunäkyvyyden mediassa. Se toi myös käsidesit takaisin kaupan hyllyille.

Viestijöillä ja johtajilla täytyy olla erinomaista tilannetajua ja poikkeuksellista arviointikykyä koronakriisin pyörteissä. Viestintätoimisto Framilla Finlandin toimitusjohtaja Unna Lehtipuu korostaa, että kriisintajuantennien tulee olla koko ajan pystyssä.

Järjestöt ovat tärkeitä tietolähteitä medialle. Samaan aikaan tuoreista, selkeäsanaisista asiantuntijoista on pulaa. Uutistoimituksen toimituspäällikkö kuuluttaa asiantuntijoita astumaan esiin järjestöviestinnässä. Samat naamat ovat usein esillä mediassa, joten uusille kasvoille on tilausta.

Ensi keskiviikkona on jälleen suuri kaupallinen juhlapäivä, kun veronpalautuksia maksetaan kasapäin suomalaisille. Suurta mediahuomiota halajavan viestijän kannattaakin varoa veronpalautuspäivää ja muita listaamiamme päiviä.

STT on palvellut suomalaisia lehtiä jo yli 130 vuotta, joten voimme sanoa tuntevamme suomalaisen mediakentän läpikotaisin. Jalostimme tämän tiedon Suomi–Toimitus–Suomi-sanakirjaksi, josta on toivottavasti hupia ja hyötyä kaikille, jotka joutuvat (tai pääsevät) tekemisiin toimittajien kanssa.

Ansaittuun mediaan vaikuttaa suuresti myös toimitusten toimintatapojen tuntemus. (Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva.)

Oli sitten pohdinnassa lehdistötiedotteen lähettäminen, mediasuhteet tai ansaittu media, on tämä listaus tukenasi.

Tässä siis sanakirjamme, ilman turhaa pönötystä ja virallisuutta – olkaapa hyvät!

Markku Ulander seuraamassa jalkapallomaajoukkueen harjoituksia Armenian Jerevanissa 25. maaliskuuta 2019.

Ryhdyin kuvaamaan jo yläasteella 70-luvun puolivälissä. Meillä oli Haukiputaan peruskoulussa innostava kuvaamataidon opettaja, joka näytti pimiössä, miten mustavalkokuva syntyy.

Minulle tuli hinku saada oma kamera. Äidillä oli hinku saada tiskikone. Sovimme, että tiskaan kerran viikossa vuoden ajan, jos haluan, että kamera hankitaan ennen tiskikonetta.