STT Viestintäpalvelut blogi

Hyvä otsikko kertoo aina lukijallaan, mistä aiheessa on kyse ja miksi juuri tämän jutun lukemiseen kannattaa käyttää aikaa. Näin tiivistää konkaritoimittaja ja otsikkovelho Teppo Moisio näkemyksensä siitä, millainen on hyvä lehdistötiedotteen otsikko. Kokosimme tähän blogiin Moision viisi vinkkiä hyvän otsikon laatimiseen.

Törmäämme usein organisaatioihin, joilla on hankaluuksia löytää aiheita mediatiedotteisiin. Eiväthän meidän asiamme ketään kiinnosta, ajatellaan. Mutta samalla säännöllinen tiedottaminen olisi hyödyllistä. Tätä pohdintaa helpottamaan olemme koostaneet 11 esimerkkiaihetta, joista tiedote kannattaa lähettää.

Suomalaiset luottavat yhä vankasti perinteiseen mediaan ja ovat kiinnostuneita uutisista, kertoo laaja kansainvälinen tutkimus. Tämän tiedon pitäisi motivoida mediaviestinnän ammattilaisia, joita mahdollisesti pommitetaan tiedoilla, joiden mukaan luottamus mediaan on romahtanut ja media on kriisissä. Seuraavassa esittelen Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksesta neljä tärkeää asiaa, jotka viestijän on hyvä tiedostaa.

Millaista on laadukas sijoittajaviestintä eli IR-viestintä? Millaista osaa siinä näyttelevät pörssitiedotteet?

Kysyimme asiaa kolmelta alan huippuosaajalta. Yhteistä heidän vastauksissaan on, että hyvä sijoittajaviestintä on asiallista, selkeää ja oikea-aikaista. Ja tietenkin tiedottaminen pitää hoitaa pörssin sääntöjen mukaisesti.

Mediasuhteiden vaaliminen on organisaation maineen ja menestyksen kannalta tärkeää. Hyvät mediasuhteet ovat avain medianäkyvyyteen, ja siksi meiltä kysytäänkin usein apua ja neuvoja erilaisiin tilanteisiin, joissa tavataan toimittajia tai laaditaan viestiä medialle.

STT Info -tiedotesivuston kehitystiimi tietää, miten sivustolla julkaistut tiedotteet toimivat hakukoneiden näkökulmasta ja millä logiikalla tiedotteet hakukoneilla löytyvät. Tässä blogitekstissä esittelen heidän vinkkejään siihen, miten varmistat, että tiedotteesi löytyy hakukoneista. 

Viestinnässä kannattaa huomioida paitsi journalistiset julkaisut, myös asiakas- ja yhteisömediat. Oikein tiedottamalla kaupallisistakin viestintäkanavista voi saada ansaittua huomiota, ja osa niistä tavoittaa varsin laajan yleisön. Hyvä esimerkki tästä on S-ryhmän asiakaslehti Yhteishyvä, jonka 2,2 miljoonaa lukijaa tekevät siitä Suomen suurimman aikakauslehden. Toimituspäällikkö Sanna Suokko kertoo, millaisella mediaviestinnällä voit päästä läpi Yhteishyvän tiukasta seulasta.

Tiedotteiden tai uutiskirjeiden lähettäminen on olemukseltaan yleensä massapostittamista, vaikka se olisi miten hyvin kohdennettua. Roskapostisuodattimet ovat kärkkäitä tarttumaan tämän tyyppisiin sähköposteihin. Pelkällä maalaisjärjelläkin pääsee pitkälle, mutta jokaisen viestijän on syytä tietää ainakin seuraavat kahdeksan asiaa roskapostisuodattimien toiminnasta. Kun pidät nämä seikat mielessä, estät todennäköisemmin tiedotteesi tai uutiskirjeesi päätymisen roskapostiin. 

Sosiaalinen media kuuluu kiinteästi mediaviestintään. Se täydentää kokonaisuutta, joka koostuu muun muassa tiedottamisesta, henkilökohtaisista yhteydenotoista, lehdistötilaisuuksien järjestämisestä ja muusta vastaavasta.

Useimmat organisaatiot osallistuvat jo yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pyrkivät saattamaan viestiään toimittajien ja muiden vaikuttajien nähtäviksi myös somessa. Toimittajille sosiaalinen media on ollut pitkään keskeinen kanava uutisten ja ilmiöjuttujen löytämiseen.

Tässä kirjoituksessa tuomme esille neljä tapaa, joilla sosiaalista mediaa voi käyttää mediaviestinnässä.

Jos saat MTV:n innostumaan tiedotteestasi, tarjolla on varsin suuri yleisö. Viestisi voi päätyä tv-uutisiin, teksti-tv:lle, nettiin sekä niille kahdeksalle radiokanavalle, joille MTV tuottaa uutislähetyksiä. MTV:n uutistoimitus saa kuitenkin satoja tiedotteita päivässä. MTV:n uutissuunnittelun vastaava tuottaja Heli Uusimaa kertoo, miten tiedottaja voi pärjätä tässä kilpailussa.