STT Viestintäpalvelut blogi

STT:n uutispäällikkö Mimma Lehtovaara törmää joka ikinen päivä tilanteisiin, jossa viestijä aloittaa keskustelun triviaaleilla asioilla ja kysymyksillä, jotka vain vievät toimittajan aikaa. Viestijä voi pahimmassa tapauksissa sabotoida oman viestinsä heti yhteydenoton alkumetreillä, jos perusasiat eivät ole tuttuja.
Tuoreesta Mediasuhteiden ABC-oppaasta luet kaikki 10 loistavaa tapaa ärsyttää toimittajaa. Lataa ilmainen opas ja paranna vuorovaikutustasi median kanssa.

Jos yhtään epäilet, tuottaako tiedottaminen medianäkyvyyttä kesällä, huolesi voi olla turha. Toimitukset eivät mene kiinni, vaikka osa Suomesta meneekin. STT:n toimituspäällikkö Laura Kolu teroittaa, että uutisia tarvitaan koko ajan toimituksissa. Kesätoimittajat sijaistavat "talvitoimittajia" ja uutismylly tarvitsee jatkuvasti jauhettavaa. Kesällä median kulutus lisääntyy, kun ihmisillä on enemmän aikaa.

Lähes kaikki suuret organisaatiot lähettävät säännöllisesti tiedotteita. Mutta mikä on perimmäinen syy sille, että tiedottaminen on yhä niin laajalle levinnyt käytäntö? Mikä on tiedottamisen rooli viestinnässä vuonna 2022?

Lyhyt vastaus on, että tiedottamisella on edelleen keskeinen rooli mediaviestinnässä, brändin rakentamisessa ja luottamuksen herättämisessä.

Viestinnässä kannattaa huomioida paitsi journalistiset julkaisut, myös asiakas- ja yhteisömediat. Oikein tiedottamalla kaupallisistakin viestintäkanavista voi saada ansaittua huomiota, ja osa niistä tavoittaa varsin laajan yleisön. Hyvä esimerkki tästä on S-ryhmän asiakaslehti Yhteishyvä, jonka 2,2 miljoonaa lukijaa tekevät siitä Suomen suurimman aikakauslehden. Toimituspäällikkö Sanna Suokko kertoo, millaisella mediaviestinnällä voit päästä läpi Yhteishyvän tiukasta seulasta.

Tiedä, ketä lähestyt!

Mitä tiedottajan on hyvä ymmärtää ennen kuin hän lähestyy toimitustanne?

”Ainakin on hyvä tietää, ketä lähestyy. Se on ensimmäinen asia. Tämä on iso talo ja täällä on tietyt sähköpostiosoitteet ja yhteyshenkilöt eri osastoilla. Usein aiheet menevät meidän uutistyön johdon ja osastojen esimiesten kautta. Jos ei tiedä, keneen ottaa yhteyttä ja soittaa satunnaisesti vaihteeseen, se on huonompi juttu. Ne yhdistävät kelle yhdistävät.”

Vähemmän rutiinitiedotteita ja yleisiä infokutsuja. Lisää yksilöllisiä taustatilaisuuksia ja läpinäkyvyyttä. Tätä toivoo organisaatioilta Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen.

Koronaviruspandemia myllersi hetkessä tiedotustilaisuuksien rutiineja Suomessa uusiksi. STT:n suunnitteleva uutispäällikkö Annu Marjanen kertoo, että poikkeuksellisten aikojen takia Suomessa on järjestetty aiempaa enemmän tiedotustilaisuuksia, joita toimitukset eivät ole voineet ohittaa.

STT on palvellut suomalaisia lehtiä jo yli 130 vuotta, joten voimme sanoa tuntevamme suomalaisen mediakentän läpikotaisin. Jalostimme tämän tiedon Suomi–Toimitus–Suomi-sanakirjaksi, josta on toivottavasti hupia ja hyötyä kaikille, jotka joutuvat (tai pääsevät) tekemisiin toimittajien kanssa.

Ansaittuun mediaan vaikuttaa suuresti myös toimitusten toimintatapojen tuntemus. (Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva.)

Oli sitten pohdinnassa lehdistötiedotteen lähettäminen, mediasuhteet tai ansaittu media, on tämä listaus tukenasi.

Tässä siis sanakirjamme, ilman turhaa pönötystä ja virallisuutta – olkaapa hyvät!