[fa icon="calendar'] 5.12.2022 11:31 / kirjoittaja Olli Vesala

STT-Toimitus-Kuvituskuva

Lehdistötiedote on nimensä mukaisesti ensisijaisesti tarkoitettu tiedotusvälineiden eli median käyttöön. Tavoitteena on, että tiedote johtaisi halutun tiedon julkaisuun jossain muodossa. Siksi tiedote kannattaa kirjoittaa sisällöllisesti ja rakenteellisesti siten, että se kiinnostaa eritoten toimittajaa, jotta hän tekisi aiheesta jutun. Mitkä kaksi tiedotteen elementtiä ovat erityisen tärkeitä toimittajalle? 


Otsikko houkuttelee lukemaan

Otsikko on ehdottomasti tiedotteen tärkein yksittäinen asia. Useimmat ihmiset, toimittajat mukaan lukien, päättävät otsikon perusteella, lukevatko he tekstin vai jättävätkö sen kokonaan väliin.

Otsikko on ikään kuin tiedotteen käyntikortti. Kiehtovat yksityiskohdat, draama tai konkretia houkuttelevat lukemaan. 

Nykyisin Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä suositaan myös pitkiä otsikoita etenkin, kun kyse on pidemmästä artikkelista. Otsikko toimii ikään kuin artikkelin tuoteselosteena, jossa on tiivistettynä tarinan dramaturginen kaari.

Tiedotteessa kannattaa käyttää myös väliotsikoita, koska ne helpottavat tiedon omaksumista.


Millainen on hyvä otsikko?

Yritä aina löytää otsikkoon verbi tai muita dynaamisuutta luovia elementtejä, kuten suuntaa ilmaisevia sijamuotoja. Oikein valittu verbi korvaa monta muuta sanaa. Suosi tuoreita ja eläviä verbejä. Pysy kuitenkin jutun tyylilajissa ja tarkista, ettei sananvalinta anna väärää kuvaa sisällöstä.

Jos käytät tiedotteen otsikossa verbiä, suosittelen käyttämään sitä aktiivimuodossa, koska se tekee lähes aina otsikosta paremman. Vältä siis passiivia, olla-verbiä sekä kielteistä muotoa. Passiivin merkittävin ongelma on epätarkkuus. 

STT:n tyylikirjassa on loistavia, konkreettisia esimerkkejä hyvistä otsikoista:

Esimerkki 1

EI: Lintilä ministeriksi äänestyksen kautta
VAAN: Keskusta äänesti Lintilän ministeriksi

Esimerkki 2

EI: Puolue ei kannata veronalennusta
VAAN: Puolue tyrmää veronalennuksen

Esimerkki 3

EI: Pitkämäki on Vuoden urheilija
VAAN: Pitkämäki heitti Vuoden urheilijaksi

Lue lisää esimerkkejä STT:n tyylikirjan luvusta 4.4.3.

Lue lisää otsikoinnista STT:n blogista: 5 vinkkiä: Näin kirjoitat terävän otsikon 

Lue lisää blogistamme: Otsikkovelhon vinkkejä otsikointiin

 

Säästä toimittajan aikaa ja panosta ingressiin

Ingressi eli johdattelu ja tiedotteen ensimmäinen kappale on tekstissä erityisen tärkeä. Toimittajat lukevat tiedotteita kiireessä ja saattavat ainoastaan kahlata tekstiä nopeasti läpi ilman, että uppoutuisivat siihen syvällisesti.

On erityisen tärkeää, että onnistut kiteyttämään tärkeimmät avainseikat tekstin alkuun, jotta saat toimittajan houkuteltua lukemaan tekstin loppuun. Voi olla tehokas tapa, että tiedotteessa ensimmäinen kappale syventää ja tarkentaa otsikossa ilmaistua asiaa.

Joskus kärkeen on hyvä valita jokin varsinaista pääviestiäsi raflaavampi tieto tai konkreettinen yksityiskohta, jolla rutistetaan uutiskynnyksen yli. Tiedotteella haetaan näkyvyyttä: pohdi, mikä lukijaa kiinnostaa ja mikä vaikuttaa mahdollisimman moneen ihmiseen tai yritykseen. 

Tiedotteen rakenne on sama kuin uutisen, joten myös tiedotetta kirjoittaessa on hyödyllistä esittää itselleen seuraavat tukikysymykset tekstin arvioimisessa: Mitä? Kuka? Missä? Milloin? Miksi? Laita näiden kysymysten vastaukset tiivistetysti jo ingressiin.

Kaipaatko lisäapua tiedotteen muotoiluun? Lataa maksuton tiedotepohjamme täältä!

Julkaisijan maine ja brändi ratkaisevassa roolissa

Toimittaja katsoo sähköpostiin tai toimitusjärjestelmään tulevassa tiedotteessa otsikon ja ingressin lisäksi luonnollisesti myös sitä, keneltä tiedote tulee.  On iso merkitys, lähettääkö tiedotteen kansainvälisesti tunnettu yliopisto vai täysin tuntematon ajatuspaja.  Kertooko yrityskaupasta miljardiliikevaihdon omaava pörssiyritys vai pieni konepaja Pohjois-Karjalasta.

Tunnettuuden rakentaminen ei ole nopeaa työtä, mutta sen vaikutukset ansaitun median saavuttamiseen ovat kiistattomia. Jos toimittajat luottavat viestin lähettäjään, he ainakin käyttävät aikaansa viestin avaamiseen ja sisällön perkuuseen.

Hyviä keinoja oman tunnettuuden kasvattamiseen ovat markkinointi, some-läsnäolo sekä harkitusti tehty mediatiedottaminen, joka tepsii parhaiten juuri brändin rakentamiseen median silmissä.

Jos tiedottamisen aiheiden löytäminen on haastavaa, olemme keränneet blogiimme ajatuksia siitä, millaisista asioista voi lähettää lehdistötiedotteen.

 

Tehosta tiedotteen läpimenoa ja osallistu sähköpostikurssille

Otsikko houkuttelee toimittajan avaamaan tiedotteen ja ingressi herättää kiinnostuksen – jos herättää. Tiedotteen läpimenoon vaikuttaa kuitenkin hyvin monet muutkin seikat, kuten 

  • Tiedotteen uutisarvo
  • Pituus ja kieli
  • Kuva 
  • Kohdistus
  • Ajoitus

Jos haluat tehostaa tiedotteen läpimenoa, osallistu Tiedottamisen taituriksi neljässä viikossa -sähköpostikurssille. Saat kaksi kertaa viikossa kuukauden ajan täsmävinkkejä sähköpostiisi, jotka auttavat sinua parantamaan mm. tiedotteidesi sisältöä, rakennetta, ajoitusta, kohdistusta ja mittaamista. 

Osallistu kurssille oheisella lomakkeella: 

 Tai lue lisätietoja tiedottamisen taituriksi kurssista täältä

 

Blogin pääkuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Teksti on julkaistu alun perin 1/2019 ja sen kirjoitti Maunu Anhava.

 

Aiheet: tiedote ja tiedottaminen

Olli Vesala

Kirjoittaja Olli Vesala

STT Viestintäpalveluiden kehitysjohtaja, STT Infon tuottaja ja mediaviestinnän asiantuntija.