[fa icon="calendar'] 15.9.2021 8:10 / kirjoittaja Olli Vesala

59790138-1

Viestinnän sanotaan olevan liian arvokasta jätettäväksi vain viestinnän ja johdon harteille. Tässä ollaan oikeilla jäljillä, koska asiantuntijoiden ja muidenkin työntekijöiden merkitys ulkoisessa viestinnässä voi olla hyvin suuri. Esimerkiksi kotimainen elintarvikejätti Fazer on hankkinut asiantuntijoilleen mediavalmennusta, kuten yhtiön viestintäjohtaja kertoi seminaarissamme. Perustelu: yhtiössä on havaittu, että asiantuntijoihin luotetaan.

Kerron tässä kirjoituksessa seitsemän syytä, miksi jokaisen olisi hyvä tuntea mediaviestinnän perusteet ja kiinnostua myös jatkokurssista.

Jos et malta lukea perusteluja, voit hypätä suoraan käytäntöön täältä: Median silmään -valmennus

1. Mediaesiintyminen voi tulla eteen yllättäen eikä mahdollisuutta kannata heittää hukkaan

Medialla on aina kiire. Jos toimittaja soittaa asiantuntijalle, kommentti halutaan yleensä heti eikä toimittaja välitä siitä, että kyseinen asiantuntija ei ole ajatellut olevansa mediakasvo. Yhteystiedot nyt vain sattuvat olemaan verkkosivuilla...

Aikaa valmistautumiseen tai ajatustensa kasaamiseen ei usein ole – joskin toimittajaa voi aina pyytää soittamaan uudestaan 15 tai 30 minuutin kuluttua. Tässä ajassa ei kuitenkaan ehdi hankkiutua mediavalmennukseen tai kysyä viestinnästä suuremmin neuvoja. Asiantuntija on omillaan.

Toisaalta tarjotusta mahdollisuudesta ei kannata noin vain luopua, jos asiantuntijalla on kiinnostusta kehittää henkilöbrändiään tai organisaatiolla kiinnostusta luoda kuvaa alansa huippuosaajana.

Lue lisää: 7 vinkkiä, miten olla hyvä mediakontakti

 

2. Puhuva pää on arvokkaampi kuin sata tiedottajaa

Näkyvä asiantuntija voi kohottaa yhtiön profiilia paljon tehokkaammin kuin PR-kampanja poikineen. Usein käytetty esimerkki tästä on F-Secure, ja tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, joka on esiintynyt mediassa tietoturva-asiantuntijana jo parikymmentä vuotta. Hyppönen on tehnyt tämän – omien sanojensa mukaan – pääasiassa omatoimisesti kyselemättä ihmeempiä viestintäosastolta. Yhtiön tunnettuudesta merkittävä siivu on syntynyt Hyppösen työn seurauksena.

Luottamus yhtiötä kohtaan kasvaa, jos sen puolesta puhuvat myös muut kuin viestintäosasto ja toimitusjohtaja.

Näkyvyyden kerääminen ja brändin rakentaminen hyödyntää luonnollisesti myös asiantuntijaa itseään.

 

3. Möläyttely voi aiheuttaa mainekriisin

Median silmään joutuessaan tai päästessään asiantuntija voi olla kiperässä paikassa. Entä jos kysymykset eivät osukaan aivan ydinosaamisalueelle tai sanojen asettelu takkuaa juuri niissä asioissa, joista toimittaja on kiinnostunein? Valitettavasti harmitonkin haastattelu voi pahimmillaan poikia organisaatiolle mainekriiisin. Moni muistaa varmasti, miten vuonna 2018 Pori Jazzin toimitusjohtaja hankki itselleen potkut puhumalla maakuntalehdessä homojen ”eheyttämisen” puolesta.

Pienemmät ”henkilökohtaiset mainekriisit" ovat myös mahdollisia, jos menee niin sanotusti puhumaan höpöjä mediaan. Näitä ei voi useinkaan kutsua varsinaisiksi mokiksi, koska epävarma esiintyminen tai epäjohdonmukaiset puheet harvemmin nostattavat ulkopuolisten kulmakarvoja. Itseä heikko esiintyminen voi kuitenkin hävettää ja mediakammo voi pureutua sieluun.

On myös todennäköistä, että jos toimittaja ei saa haastattelusta haluamaansa irti asiantuntijan heikon ulosannin vuoksi, hän ei soita tälle uudestaan.

Lue lisää blogistamme: Kriisiviestinnän työkalupakki

 

4. Viestintäihminen on harvoin paras asiantuntija

Hyvin harvoin organisaation tiedottaja tai viestintäasiantuntija pystyy itse kommentoimaan ajankohtaista aihetta medialle. Vaikka tiedottaja osaisikin puhua medialle aiheesta, uskottavuuden kannalta voi olla parempi, jos puhumassa on joku muu.

Omasta erikoisosaamisalueestaan innostuneesti puhuva ihminen on paras äänitorvi organisaatiolle. Puhutaan työntekijälähettilyydestä. Siksi median perusteet tuntevien asiantuntijoiden valikoima on jokaiselle organisaatiolle hyödyllinen.

 

5. Median erikoisvaatimukset eivät saa yllättää

Televisio- ja radiohaastatteluun pitää varautua eri tavalla kuin sanomalehden tai uutistoimiston puhelinhaastatteluun. Suorassa lähetyksessä mitään sanomaansa ei enää luonnollisesti saa peruttua, kun taas tavallisessa ei-sähköisen median haastattelussa mahdolliset faktavirheet voi vielä pyytää korjaamaan jälkikäteen.

Televisiossa esiintyessä tulee katsoa toimittajaa, eikä missään tapauksessa suoraan kameraan. Huojunta tai heilunta voi näyttää pahalta.

Sekä televisiossa että radiouutisissa pitää pyrkiä mahdollisuuksien mukaan muotoilemaan koherentteja lauseita, jotka päättyvät ”pisteeseen” eivätkä vaikka ”niinku”. Sähköisissä viestimissä lauseita leikellään ja pätkitään lyhykäisiksi paloiksi, ja on parempi muodostaa ajatukselliset kokonaisuudet itse alusta loppuun kuin jättää editointi toimitusten huoleksi.

Tärkeää on myös tietää, mihin haastatteluun oikein on suostumassa. Moni toimitus tekee rinnakkain nettiuutisia, radiota ja tv:tä.

 

6. Haastateltavan oikeudet pitää tuntea

Journalistin ohjeet ohjaavat median työtä. Ohjeissa on kolme lyhyttä pykälää haastateltavan oikeuksista, ja ne on syytä tuntea, jos esiintyy mediassa.

Ensinnäkin haastateltavalla on oikeus tietää missä asiayhteydessä ja missä välineissä haastattelua aiotaan käyttää.

Toinen pykälä ymmärretään monesti väärin. Sen mukaan haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ”on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen sallii”. Toisin sanoen medialla ei ole velvollisuutta lähettää haastateltavan kommentteja ”hyväksyttäväksi”, jos deadline painaa päälle.

Kolmas pykälä koskee julkaisun kieltämistä – tätä haastateltava ei pääsääntöisesti pysty tekemään eli omia kommenttejaan ei voi "perua".

Jälkikäteen toimittajalle räyhääminen on omiaan pilaamaan mediasuhteita sekä omaa mainetta.

Lataa opas ja perehdy toimittajan kanssa toimimiseen: Mediasuhteiden ABC

 

7. Mediataidoista on hyötyä muissakin tehtävissä

Oman asian tiivistäminen muutamaan pääpointtiin, selkeä ulosanti ja esiintymistaito ylipäätään. Näitä kaikkia asioita tarvitaan median kanssa toimiessa, mutta samat taidot ovat hyödyksi muutenkin työ- ja yksityiselämässä. Petraamalla mediataitojasi tulet samalla paremmaksi esiintyjäksi muillakin areenoilla!

Omia mediaviestinnän taitojasi petraat parhaiten STT Viestintäpalveluiden ja Framilla Finlandin Median silmään -valmennuksessa. Katso täältä seuraavan avoimen valmennuksen aika tai kysy räätälöidystä valmennuksesta.

Median silmäänLOGO-1

Blogin pääkuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Aiheet: maineenhallinta, mediaviestintä, asiantuntijaviestintä

Olli Vesala

Kirjoittaja Olli Vesala

STT Viestintäpalveluiden kehityspäällikkö ja STT Infon tuottaja