STT Viestintäpalvelut blogi

Markku Ulander seuraamassa jalkapallomaajoukkueen harjoituksia Armenian Jerevanissa 25. maaliskuuta 2019.

Ryhdyin kuvaamaan jo yläasteella 70-luvun puolivälissä. Meillä oli Haukiputaan peruskoulussa innostava kuvaamataidon opettaja, joka näytti pimiössä, miten mustavalkokuva syntyy.

Minulle tuli hinku saada oma kamera. Äidillä oli hinku saada tiskikone. Sovimme, että tiskaan kerran viikossa vuoden ajan, jos haluan, että kamera hankitaan ennen tiskikonetta.

Kirkko ja kaupunki -lehden uutispäällikkö Pauli Juusela kertoo, että etenkin historialliset ja teknologiaan liittyvät aiheet ovat hankalia kuvitettavia. Kuva: Esko Jämsä.

Joka toinen viikko ilmestyvässä Kirkko ja kaupunki -lehdessä digitaalisuus on luontainen osa lehden tuotantoprosessia. Uutispäällikkö Pauli Juuselan mukaan lehden verkkosivuilla voi olla pidempiä reportaaseja kuin painetussa versiossa.

Sisältömarkkinointi- ja markkinointitoimisto Hube Helsingissä tehdään sisältömarkkinointia asiakasyrityksille. Kolmantena oikealta Tiina-Mari Haka ja neljäntenä oikealta Petri Läntinen. (Kuva: Aleksi Poutanen)

Sisältö- ja markkinointitoimisto Hube Helsingissä arvostetaan kuvan merkitystä lukijoiden houkuttelemisessa. Tätä nykyä kuvalla on suuri merkitys lukijoiden huomion vangitsemisessa muun muassa sosiaalisessa mediassa.

”Kuva on se keino, jolla tunteita herätetään”, kiteyttää Hube Helsingin strategi Tiina-Mari Haka.

Jussi Nukari on useaan otteeseen palkittu uutiskuvaaja, joka pohtii tässä artikkelissa suhdettaan valokuvaukseen. Tämä kirjoitus on osa juttusarjaamme, jossa avaamme uutiskuvaajien näkökulmaa alati muuttuvaan kuvakieleen ja visuaaliseen maailmaan.

Väreillä ja värien sävyillä luodaan merkityksiä ja mielleyhtymiä yhdessä käytetyn kielen kanssa. Viestijänkin on hyvä olla tietoinen siitä, miten värien käytöllä voi vaikuttaa. Tekstin ja kuvien värimaailmojen ja niiden luomien mielikuvien tulisi toimia yhdessä ja tukea tavoiteltua viestiä. 

Visuaaliset elementit ovat yhä tärkeämmässä roolissa strategisessa viestinnässä. Samalla visuaalinen viestintä voi kuitenkin tekstin voimaan tottuneelle viestijälle tuntua vieraalta. Ammattimaiset kuvat ovat tässä maailmassa oma haasteensa, sillä viestijöiden osaaminen ei tutkimuksen mukaan ole vahvimmillaan tällä alueella (ks. European Communications Monitor 2017 -tutkimustulokset, joita käsittelimme Viestinnän trendit 2017: visuaalinen viestintä -bloggauksessamme). 

Mitä viestijän kannattaa tässä ainakin ottaa huomioon? 

Miten herättää median kiinnostus? Lue tästä STT:n uutiskuvatoimituksen päällikön Panu Tuunalan vinkit!