[fa icon="calendar'] 18.11.2025 13:00 / kirjoittaja Olli Vesala

 

116330850

STT Infon Kansainvälisen tiedotejakelun kautta suomalaisyritysten uutiset voivat löytää tiensä globaaleihin kanaviin. Näin kävi esimerkiksi Rauma Marine Constructionsin tapauksessa, kun sen korvettihankkeen tiedote noteerattiin puolustusalan julkaisuissa Jane’sNaval News ja The Defense Post. 

Esimerkki kuvaa, miten hyvin suunniteltu ja kohdennettu tiedote voi ylittää uutiskynnyksen myös erikoistuneissa kansainvälisissä medioissa. 

Mutta mitä muuta kansainvälinen media haluaa kuulla suomalaisyrityksiltä? Seuraavat viisi näkökulmaa perustuvat tuoreisiin esimerkkeihin suomalaisyrityksistä kansainvälisessä mediassa.

Yhteistyö ja läsnäolo paikallisyhteisöissä

Useat suomalaisyritykset ovat nousseet ulkomaisten mediahuomioiden kohteeksi siksi, että ne ovat onnistuneet rakentamaan verkostonsa uudessa maassa. Legal IT Professionals -sivusto kuvaili Aatos-palvelua “lakipalveluiden Netflixiksi” ja kertoi sen markkinoilletulosta Britanniassa. ONEiO sai palstatilaa UK Tech Newsissä kertoessaan brittiläisen toimiston avaamisesta ja oman integroitavan alustan tuomisesta paikallisten asiakkaiden ulottuville. Hyperion Robotics puolestaan herätti huomiota rakentaessaan pääkonttoriaan Englantiin ja kertoessaan innovatiivisesta betonitulostusratkaisustaan. 

Media kiinnostui näistä esimerkeistä, koska jokainen yritys esitteli ratkaisunsa lisäksi konkreettisen askeleen osaksi uutta markkinaekosysteemiä: joko ostamalla kumppanin, perustamalla toimiston tai rekrytoimalla paikallista osaamista. Ulkomainen yritys voi ylittää paikallisen uutiskynnyksen, kunhan se asettuu yhteisön jäseneksi. 

Pysyvät investoinnit ja suuret hankkeet

Toisenlaista huomioarvoa keräävät suuret investointihankkeet, jotka muuttavat markkinoiden dynamiikkaa. Kun Admares ilmoitti rakentavansa Georgian osavaltioon USA:ssa 750 miljoonan dollarin moduuliasuntotehtaan, yhdysvaltalaiset kiinnostuivat. Premix Group, suomalainen perheyritys, nousi otsikoihin saatuaan yli 80 miljoonan dollarin liittovaltiotuen uuden tehtaansa rahoittamiseen Yhdysvalloissa. Nämä investoinnit vaikuttavat suoraan paikalliseen talouteen: ne luovat työpaikkoja, tuovat teknologista osaamista ja vahvistavat infrastruktuuria. 

Yritykselle tiedote tällaisesta investoinnista on tilaisuus kuvata, miten tuotantolaitos työllistää paikallisia ja miten yhteistyö julkisen sektorin kanssa toimii. Tällöin media näkee, että kyse on yhteisestä projektista, ei vain suomalaisen yrityksen laajentumisesta.

Lue myös: Tuoko iso mediajakelu lisää medianäkyvyyttä?

Innovaatio, tutkimus ja kestävä kehitys

Medialle ovat yhä houkuttelevampia tarinat, joissa yhdistyvät tiede, innovaatiot ja vastuullisuus. The Guardian kirjoitti Solar Foodsista, suomalaisesta startupista, joka valmistaa proteiinia ilmasta ja aurinkoenergiasta – esimerkki siitä, kuinka ruokateknologian vallankumous yhdistyy ilmastoratkaisuihin. Associated Press kertoi Kaffa Roasteryn tekoälyn suunnittelemasta kahvisekoituksesta, joka yhdisti perinteisen käsityötaidon ja uuden teknologian. Myös WellO2:n hengityslaite sai kansainvälistä huomiota tutkimustulosten ansiosta, ja Oura-älysormus nousi Wall Street Journalin teknologiajuttuihin. 

Näiden tarinoiden yhteinen nimittäjä on uudistuminen ja tieteellinen näyttö. Media tarttuu aiheisiin, joissa innovaatiolla on mitattava vaikutus, olipa kyse terveyshyödyistä, ilmastonmuutoksen torjunnasta tai uusista makuelämyksistä. Tiedottamisessa on tällöin hyödyllistä korostaa tutkimusdataa ja kerätä esiin asiantuntijoiden kommentteja, jotka osoittavat tuotteiden ja ratkaisujen aitoa arvoa.

Tarina kaupungista tai klusterista

Kun Wired UK listasi “Helsingin kuumimmat startupit”, se nosti esiin joukon yhtiöitä, jotka yhdessä muodostavat houkuttelevan kuvauksen suomalaisesta innovaatiokulttuurista. Myös tällä hetkellä ajankohtaiset uutiset käsittelevät usein useamman yrityksen menestystä ja alueen vetovoimaa. Yksittäisen yrityksen näkökulmasta tämä kertoo, että mediat ovat kiinnostuneita ekosysteemeistä: miten yksittäinen startup heijastaa laajempaa trendiä, kuten Helsingin kasvavaa teknologia- ja innovaatioyhteisöä. 

Näissä tarinoissa olennaista on, että yritys esittäytyy osana suurempaa kokonaisuutta. Se ei ole yksinäinen toimija, vaan osa verkostoa, jolla on yhteinen identiteetti.  Tiedotteessa voi korostaa, miten yritys osallistuu paikallisiin tapahtumiin, innovaatioalustoihin tai ekosysteemihankkeisiin. Tämä korostaa juurtumista ja paikallista sitoutumista. Ehkä useampi suomalaisyritys voi lähteä samalle markkinalle ja tiedottaa siitä yhteisesti? 

Kestävä ja kulttuurinen arvomaailma

Suomessa on pitkät perinteet kestävän teknologian ja vastuullisen liiketoiminnan parissa. Business Finlandin listaamien vientivalttiemme mukaan yli 90 % maamme sähköntuotannosta on hiilivapaata, minkä lisäksi olemme kärkisijalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Suomalainen yritys voi siis kertoa uskottavasti esimerkiksi kierrätettävistä materiaaleista, energiatehokkuudesta tai vastuullisesta hankintaketjusta. Myös suomalainen luonto ja sen tarjoamat matkailumahdollisuudet, sekä design- ja muotoiluperinteemme kiinnostavat ulkomailla. 

Vaikka tämä artikkeli keskittyy teknologiseen ja taloudelliseen kansainvälistymiseen, on hyvä muistaa, että identiteettimme on laajempi kuin yksittäinen ratkaisu tai innovaatio. Tiedotteen punainen lanka voi myös olla, miten yritys tuo Suomea mukanaan paikalliseen yhteisöön – ei vain vientituotteena, vaan arvomaailmana ja toimintatapana.

Aiheet: tiedote ja tiedottaminen, kansainvälinen mediaviestintä, Mediaympäristö

Olli Vesala

Kirjoittaja Olli Vesala

STT Viestintäpalveluiden kehitysjohtaja, STT Infon tuottaja ja mediaviestinnän asiantuntija.